Parempaa työhyvinvointia yksilöiden hyvinvoinnista
20.10.2022

Rikosseuraamuslaitos

Parempaa työhyvinvointia yksilöiden hyvinvoinnista

Rikosseuraamuslaitoksen Pohjois-Suomen yksiköt lähestyivät rohkeasti työhyvinvointia yksilöiden näkökulmasta. Hankkeen avulla he onnistuivat luomaan uusia käytäntöjä, ja saivat paljon konkreettisia vinkkejä, joilla luoda parempaa työhyvinvointia sekä parantaa hyvinvointia niin yksilö- kuin työyhteisötasolla.

Hyvinvoimavalmentajat Toni Väyrynen ja Jenni Harju toteuttivat 2020–2022 Hyvinvoima-valmennuskokonaisuuden Rikosseuraamuslaitoksen Pohjois-Suomen yksiköille. Yhteishankkeessa mukana olivat Oulun, Kokkolan, Kemin, Kuusamon ja Rovaniemen yhdyskuntaseuraamustoimistojen sekä Kestilän ja Ylitornion vankiloiden henkilökunta. Osa valmennuksista toteutettiin yksiköille yhteisinä ja osallistujille järjestettiin yhteinen päätöstapahtuma. Hanke on saanut Valtiokonttorin Kaiku-kehittämisrahaa.

 

Halu kehittää työyhteisön vuorovaikutustaitoja ja luoda parempaa työhyvinvointia työyhteisön sisällä, toimi motivaationa hankkeelle

 

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Yksi lähtökohta tähän hankkeeseen lähtemiselle oli se, että meillä on osassa toimistoista ollut haasteita työhyvinvoinnissa. Sen eteen on aiemminkin kokeiltu valmennuksia, mutta tällä kertaa tässä oli tämä uusi näkökulma, jonka myötä saimme kokeilla ihan eri lähestymistapaa asiaan. Aiemmat valmennukset eivät olleet tuottaneet tuloksia, joten ajattelimme että jotain uutta täytyy kokeilla avuksi.

 

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Tämähän oli meiltä aika kovakin satsaus työyhteisöön, sillä Kaiku-rahoituksen ehtona on, että sitä voidaan käyttää pääasiassa toimintakulttuuriin liittyvään kehittämiseen eikä esimerkiksi mittauksiin. Kustansimme muun muassa alussa toteutetut Firstbeat -mittaukset ja niiden analysoinnin omista rahoistamme. Näimme asian niin tärkeäksi.

Omakohtaisen kokemuksen myötä avasin jo Kaiku-rahoituksen hakemuksessa sitä, miten ihmisten hyvinvoinnin puutteet heijastuvat väkisinkin myös työpaikalle. Sen takia koimme tärkeäksi keskittyä yksilöön, hänen hyvinvointiinsa ja lähdimme etsimään sitä kautta asioita, joihin voimme vaikuttaa. Näin voimme vaikuttaa myös työyhteisöön.

 

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Tässä hankkeessa lähestyttiin työhyvinvointia erilaisesta näkökulmasta kuin aiemmissa valmennuksissamme. Ajatuksena oli lähestyä asiaa jokaisen yksilön hyvinvoinnin kautta, ja sitä myötä lisätä hyvinvointia myös työyhteisössä. Kun tätä hanketta lähdettiin viemään eteenpäin, oli ensin tarkoitus, että mukana on vain Kestilän vankila ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimisto. Hakiessamme Valtionkonttorin Kaiku-rahoitusta, saimme positiivista palautetta poikkeuksellisesta lähestymistavasta työhyvinvointiin, ja he ehdottivat verrokkiryhmän mukaan ottamista. Meiltä Anne oli yhteyksissä Ylitornion vankilaan, ja he lähtivät innolla mukaan hankkeeseen – samoin Rovaniemen yhdyskuntaseuraamustoimisto. Sitä on siitä lähtien tätä matkaa kuljettu yhdessä.

 

Korona asetti haasteita valmennuksen toteuttamiseen

 

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Alun perin ideana oli, että valmennukset toteutettaisiin livenä. Koronan takia jouduimme kuitenkin toteuttamaan valmennuksen etänä päätöstapahtumaa lukuun ottamatta. Tämähän oli haaste myös Tonille ja Jennille, koska heidän täytyi lähteä rakentamaan uudesta näkökulmasta näitä valmennuksia. He onnistuivat siinä kyllä loistavasti, ja koko ajan oli sellainen olo, että paketti on kasassa. Etätapaamisten myötä pystyttiin myös huomioimaan vuorotyöläiset, ja valmennuksia pidettiinkin samasta aiheesta kahteen eri aikaan, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan.

 

Minttu Rautio Ylitornion vankila:

Kun korona esti live -tilaisuudet, niin mehän jouduttiin ottamaan siinä melkoista digiloikkaa valmennusten yhteydessä ja se aiheutti tosiaan jonkin verran haasteita. Meillä ei kaikki olleet tottuneet etätapaamisiin, eikä ehkä ollut sitä osaamistakaan siihen. Valmennustrio auttoi meitä myös digiloikassa, ja järjesti meille esimerkiksi Teamsin harjoittelukerrat, jotta valmennukseen osallistuminen olisi helpompaa. Oli mahtavaa, miten valmentajat kannattelivat ja tsemppasivat meitä, vaikka koronan aikana puheet olivat välillä synkkiäkin.

 

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Vaikka etätoteutus aiheutti haasteitakin, niin oli siinä myös mielestäni hyvät puolensa. Ainakin meidän yksikössämme tämä mahdollisti kyllä osallistumisen, ja pystyimme irrottautumaan töistä valmennukseen. Meidät tämä saavutti uskoakseni jopa paremmin, kuin mitä mahdolliset livetilaisuudet. Oli myös mahtavaa, kun Jennillä ja Tonilla pysyi narut niin hienosti käsissä, eikä meidän tarvinnut kantaa huolta valmisteluista.

 

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Mielestäni oli mielettömän hienoa, miten valmentajat ottivat vastuun – järjestivät palaverit ja pitivät huolen siitä, että informaatio kulki. Tykkäsin todella paljon heidän tavastaan toimia organisaattorina, eikä hanke päässyt hukkumaan meillä kiireeseen.

 

Erilainen lähestymistapa nosti työyhteisössä aluksi myös negatiivisia ajatuksia esiin

 

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Valmennuksen alussa työyhteisössä heräsi ihmettelyä siitä, miksi aiheena on yksilön hyvinvointi ja osa koki, että yksilöitä syytetään huonosta työilmapiiristä. Se ei todellakaan ollut tarkoitus, mutta emme ehkä osanneet tuoda tarkoitusta tarpeeksi hyvin esiin. Otimmekin hankkeen ohjausryhmässä epäkohdan esille Jennin ja Tonin kanssa, ja he ottivat sitten asian puheeksi. Oli todella kiva, että he ottivat asiassa roolia ja avasivat työyhteisölle, miksi asiaa lähestytään nyt tästä eikä siitä perinteisestä näkökulmasta. Keskustelun jälkeen vastaanotto oli positiivisempi.

 

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Perinteinen ajattelumallihan lähtee hyvin pitkälle siitä, että työnantaja on vastuussa työhyvinvoinnista – ja toki onkin siinä mielessä, että työnantajan täytyy mahdollistaa se työntekijöille. Valmennuksessa nousi hyvin myös esiin se, että hyvinvointi on tavallaan jokaisen vastuulla. Työnantaja ei voi sitä vain tuoda sinne työpaikalle, vaan jokainen tuo sen aamulla töihin tullessaan.

 

Firstbeat -mittaus toi esiin konkreettisia asioita yksilöiden hyvinvoinnista

 

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Mehän käynnistimme tämän hankkeen sellaisilla yksilöiden Firstbeat -hyvinvointimittauksilla, joista jokainen sai raportin ja henkilökohtaisen palautteen tuloksista valmentajalta. Tämä oli hyvä alku projektille.

 

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Mittauksen tulokset herättivät paljon keskustelua työyhteisössä ja vielä valmennuksen jälkeenkin ihmiset ovat porisseet sen tuomista oivalluksista. Tietenkin kun puhutaan yksilöiden omasta tekemisestä, niin sehän on sitten jokaisen omalla vastuulla, miten muutosohjeet ottaa vastaan ja lähteekö hakemaan omaan olemiseen ja tekemiseen työajan ulkopuolella muutoksia.

 

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Harmitti kyllä, etteivät kaikki ottaneet Firstbeat -mittausta. Lähtötilanteessa oli hyvä nähdä, millaista stressiä on töissä, ja miten se eroaa vapaalla ja työajalla. Keskustelimme työyhteisössä mittauksesta ja sieltä nousi ihmisille tosi isoja konkreettisia asioita esiin. Oli kyllä hyvä alku projektille.

 

Uusi lähestymistapa sai ajattelemaan työyhteisön hyvinvoinnin kokonaisuutta uudella tavalla

 

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Valmennuksissa käytiin vahvasti läpi hyvinvoinnin kokonaishallintaa, ja saimme paljon sellaisia vinkkejä, joita ei monesti tule edes ajateltua. Oli hyvä ymmärtää mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, millaisella mielellä tulemme aamulla töihin ja miten jaksamme olla siellä töissä. Ilman tällaista valmennusta ei monikaan tule ajatelleeksi, että mitkä kaikki osa-alueet täytyisi elämässä hoitaa kuntoon, jotta kivaa on myös töissä ja pystyy hyvällä fiiliksellä viemään työpäivän läpi. Uusi lähestymiskulma antoi myös eväitä omaan päivään, miten siitä tehdään hyvä, jotta meillä on myös koko työyhteisönä hyvä olla töissä muiden kanssa.

 

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Valmennus laittoi miettimään esimerkiksi omaa ja työyhteisön ajankäyttöä, taukojen merkitystä ja sitä, että pitäisi muistaa pysähtyä työpäivän aikana. Taukojumppa ja pieni välipala vaikuttaa paljon jaksamiseen. Yksi tärkeimpinä oppeina on myös se, että rauhoittaa oman työskentelyn, jotta pystyy keskittymään oleelliseen.

 

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Mielestäni oli tärkeää, että valmennuksen myötä henkilökunnan toimesta nousi esille esimerkiksi se, että työt keskeytyvät jatkuvasti. Tähän lähdettiinkin sitten heti hakemaan ratkaisua ja viemään asiaa eteenpäin.

 

Työyhteisössä osa opeista on jo viety käytäntöön, ja hyvinvointi on noussut eri tavalla ihmisten puheeseen mukaan

 

Ylitornion vankilan ja Rovaniemen rikosseuraamustoimiston johtaja Raimo Kärkkäinen:

Valmennus antoi paljon hyviä keinoja arkeen, mm. puheeksi ottoa ja jaksamiseen liittyviä vinkkejä. Se sai myös ajattelemaan ihmisen kokonaisuutta, ja sitä kuinka suuri vaikutus vapaa-ajalla ja työajalla on toisiinsa. Työn keskeytymiset oli yksi esille nousseista epäkohdista, ja nyt ollaankin pyritty järjestämään jokaiselle sitä rauhallista työaikaa. Myös se yksilöpalautteessa saatu ruoka- ja ravintotietous on työyhteisössä saanut kiitosta, ja osa onkin laittanut elämäntapansa remonttiin.

Palaverikäytännöt ovat yksi konkreettinen asia joka eri yksiköissä viety käytäntöön, olemme esimerkiksi rajanneet palavereiden pituutta ja annamme kaikille puheaikaa. Myös taukoliikunta on vahvasti ollut läsnä, ja vetreyttävä ”ankkakävely” on pitänyt pintansa.

 

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Näkisin, että työhyvinvointi on nostettu nyt isosti esille ja sen kuulee myös ihmisten puheissa. Puhe työyhteisön hyvinvoinnista ja jaksamisesta on lisääntynyt henkilökunnan keskuudessa, ihmiset on myös laittaneet elämänsä remonttiin ja huomanneet jaksavansa paremmin. Matkan varrella huomattiin isoja asioita, ja niihin tehtiin muutoksia. Se mitä kaikkea saimme tästä valmennuksesta, ei ole ainoastaan tässä hetkessä – ihan niin kuin meidän vangeillammekin, niin se isoin muutos ei näy aina heti. Uskon, että myöhemminkin voi tulla tilanteita, joissa on esimerkiksi huono olla ja muistaa että ”ai niin, nehän siellä valmennuksessa kertoi tällaisen vinkin, joka helpottaa tilannetta.”

 

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Meillä työyhteisössä saadaan käyttää viikoittain tunti työaikaa työhyvinvointiin, ja valmennuksen jälkeen meillä on väki aktivoitunut käyttämään sitä enemmän kuin aikaisemmin. Tämä on myös yksi konkreettinen muutos, jonka olemme huomanneet.

 

Hyvin jäsenneltyä ja rakennettua valmennuskokonaisuutta suosittelee mielellään muillekin

 

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Koko valmennus oli todella hyvin jäsennelty ja rakennettu. Lähdimme liikkeelle yksilöiden hyvinvoinnista ja loppua kohden lähestyimme työyhteisötasoa ja työn tekemiseen liittyviä asioita. Ehdottoman tärkeää ja hyvää valmennuksessa oli valmentajien asenne, se kuinka positiivisella ja hyvällä otteella he veivät hanketta eteenpäin. Todella hyvä ja selkeä paketti, jota suosittelen kyllä ehdottomasti muillekin vankiloille.

 

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Tykkäsin kovasti siitä, kuinka hyvin aiheet oli valmennuksessa jaoteltu, ja aina oli tiedossa mitä aihetta seuraavassa valmennuksessa käsitellään. Se oli myös yksi stressitekijä itseltä pois, kun valmennukset oli Jennin ja Tonin toimesta organisoitu niin hyvin. Sitä Firstbeat -mittausta suosittelen kyllä ihan kaikille, vaikka se tulisikin talon tai organisaation maksettavaksi. Siitä tulee niin paljon dataa ja henkilökohtainen palaute ja valmennus antoi kyllä runsaasti konkreettisia eväitä omaan hyvinvointiin.

 

Minttu Rautio Ylitornion vankila:

Valmentajat olivat todella kannustavia ja ystävällisiä, vaikka aiheet oli välillä vaikeitakin. Valmennuksessa oli myös todella hyviä esimerkkejä, joiden avulla asiat oli helppo ymmärtää. Suosittelisin kyllä muillekin!

 

Rikosseuraamuslaitoksen hankekokonaisuus sisälsi sekä yksilön hyvinvointia että koko työyhteisön toimintakulttuuria kehittävät valmennukset:

  • Ratkaisutyöpajat hyvinvoimakyselyn pohjalta, jossa henkilökunta osallistettiin ratkaisemaan toimintakulttuuriin liittyviä kehittämiskohteita
  • Ajanhallinta ja itsensä johtaminen
  • Palautumisen optimointi
  • Vuorovaikutus ja luottamus
  • Stressinhallinta
  • Itsetuntemus ja motivaatio
  • Esihenkilövalmennukset

 

Hyvinvoima on Valmennuskeskus Voimalan ja Valmennustrion yhteinen valmennuskonsepti, johon olemme yhdistäneet parhaan osaamisemme. Tarjoamme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin työkaluja niin työpaikalla kuin sen ulkopuolella jaksamiseen.

Haastattelija: Krista Autio Kuulu Oy