skip to Main Content
Kuuntelemisen Taito On Avain Aitoon Vuorovaikutukseen

Kuuntelemisen taito on avain aitoon vuorovaikutukseen

Kuulluksi tuleminen on inhimillinen syvä perustarve, ja se on avain aitoon dialogisen vuorovaikutukseen. Kuuntelun lähtökohta on toisten näkökulmien aktiivinen ja myötäelävä kuuntelu. Kuunteleminen on avain toisten inspirointiin ja tuen antamiseen. Luottamuksen tilassa aidosti kuuntelemalla voidaan tuoda esiin tunteita ja ajatuksia, jotka muuten saattaisivat jäädä askarruttamaan. Tai ideoita, jotka muuten tukahtuisivat liiallisen hälinän alle. Hyvät kuuntelun taidot näkyvät organisaatiossa siten, että työntekijät uskaltavat tuoda esiin myös epäkohtia ja toimimattomia käytäntöjä sekä oman haavoittuvuutensa ja epätäydellisyytensä. Välittämisen tunne tiimissä sitouttaa ja sytyttää halun ylittää odotukset. Kuuntelemalla ja pyrkimällä ymmärtämään toisten ihmisten näkemyksiä ihminen on mukana prosessissa, jossa myös itse kehittyy. Näin hyöty on kaksisuuntainen ja parhaimmillaan tukee koko tiimin kehittymistä.

Moni meistä ajattelee osaavansa kuunnella, muttei osaa aidosti olla läsnä sille, mitä toisella on sanottavanaan. Välillä keskustelutilanteissa maltamme tuskin odottaa toisen lopettavan lauseensa, että pääsisimme kertomaan oman näkemyksemme asiasta. Olemme keskittyneempiä omiin ajatuksiimme kuin siihen, mitä toinen haluaa sanoa.

On paljon niitä, jotka kuvittelevat sanovansa oikeita ratkaisuja, mutta vähän niitä, jotka osaavat kysyä oikeita kysymyksiä.

Oma mielemme saattaa harhailla myös muualla, vaikka fyysisesti olisimmekin läsnä. Huomiomme voi olla sähköposteissa, seuraavassa palaverissa tai asiassa, joka tulisi muistaa hoitaa. Syy tähän on monesti kiireessä. Työelämässä on tullut hyväksyttävämpää tehdä asiat kiireessä ja olla kohtaamatta työkavereita vuorovaikutustilanteissa. Nykyisessä hektisessä työelämässä on kultaakin kalliimpi taito olla aktiivisesti läsnä hetkessä ja kuunnella henkilöä, jonka kanssa on vuorovaikutuksessa. Se vaatii päätöksen pysähtyä ja tehdä asiat toisella tavalla – kuunnellen ja yhdessä läsnäolevasti sparraillen.

Aito kuunteleminen vaatii päästämistä irti tarpeesta puhua koko ajan sekä tilan antamista toiselle.

Keskustelut saattavat myös mennä väittelyksi, jossa tärkein päämäärä tuntuu olevan perustella, miksi itse on oikeassa ja toinen väärässä. Kannattaa pohtia, onko oma puhe sellaista, josta toisen on helppo jatkaa keskustelua, vai tuoko asiat omassa puheessaan esille lopullisena totuutena, jolloin toiselle ei oikein jää mahdollisuuksia jatkaa keskustelua.

Voimme myös tulkita liikaa toisen puhetta. Emme välttämättä siis kuuntele, mitä toinen sanoo, vaan luemme rivien välistä ja teemme omia tulkintojamme tilanteesta. Silloin ollaan aina huteralla pohjalla. Kuuntele siis, mitä ihmiset sanovat, äläkä tulkitse sitä, mitä luulet heidän tarkoittavan.

Kuunteletko toista vain pakollisen määrän kohteliaasti, että voit itse jatkaa omilla asioillasi. Kuunteletko oikeasti ja oletko aidosti kiinnostunut vai oletko vain kohtelias? Kiinnostuminen näkyy ihmisessä. Myös se näkyy, jos toinen ei ole kiinnostunut. Oman kiinnostuksensa kysyjää kohtaan voi osoittaa kysymällä täydentäviä kysymyksiä ja kannustaa keskustelukumppania. Kuulluksi tulemisen tunne rohkaisee puhumaan lisää. Ota keskusteluun aiheet, joista keskustelukumppanisi on kiinnostunut. Kysy lisää, pyydä näkemyksiä, haasta vertailemaan erilaisia näkökulmia. Opit samalla myös itse kuten muutkin, jotka ovat kuulolla. Suurimman osan oppimastamme opimme juuri kuuntelemalla.

Kun kuuntelee ilman omia ajatuksia, kuulee oikeasti.

Aito kuunteleminen on kyky, jota voi kehittää. Seuraavien vinkkien avulla voit harjoittaa kuuntelemisen taitoa:

Tee tietoinen päätös, että keskityt täysin toisen kuuntelemiseen.

  • Kohtaa toinen aidosta läsnäolosta käsin ja anna kaikki huomiosi hänelle.
  • Päästä irti omista ajatuksistasi ja keskity hetkeen.
  • Älä tuki tilaa omalla puheellasi.
  • Pidä omat mielipiteet, tavoitteet ja neuvot taka-alalla ja ole avoin toisen näkemyksille.
  • Anna keskustelukumppanisi jakaa tunteensa ja ajatuksensa sinulle keskeytyksettä.
  • Pysy toisen kertomassa aiheessa. Älä vaihda aihetta oman mielenkiinnon mukaan.
  • Kysy tarkentavia kysymyksiä. Pyri ymmärtämään toisen näkemys.
  • Huomioi myös eleet ja ilmeet. Aito sanoma välittyy myös paljon sanattomasta viestinnästä.

Kuuntelu ja keskittyminen itse tilanteeseen ja siihen, mistä keskustellaan, luo hyvän pohjan dialogille. Tarkoitus ei ole siis vain loputtomiin kuunnella vaan luoda sen kautta hyvä pohja dialogille. Dialogissa jokainen oppii, koska se antaa mahdollisuuden reflektoida omaa ajattelua niin itsenäisesti kuin yhdessä muidenkin kanssa. Dialogi aktivoi työstämään asioita ratkaisukeskeisesti. Luottamus ihmisten välillä rakentuu toimivan kuuntelun ja dialogin päälle, joka voisi nostaa monen työyhteisön ja tiimin uudelle tasolle vuorovaikutuksessa. Kiireestä, stressistä ja kinastelusta päästään kohti innostusta, hyvinvointia ja onnistumisen kulttuuria.

Merja Takamäki
Yritysvalmentaja

Blogin teksti on julkaistu myös osittain KT Kuntatyönantajien Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -julkaisusarjassa Onnistu muutoksessa -oppaassa. Opas kertoo Henkilöstölähtöisellä johtamisella onnistuneeseen muutokseen -hankkeesta, johon osallistui kymmenen kuntaorganisaatiota. Valmennustrio Oy:n vetämän hankkeen tavoitteena oli lisätä muutosvalmiutta ja tukea johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä kohtaamaan muutokset yhteistyössä.

Back To Top