skip to Main Content
Vahvuuksista Voimaa

Vahvuuksista voimaa

Työssäni pääsen keskustelemaan asiakkaiden kanssa heille merkityksellisistä asioista ja löytämään yhdessä keinoja työn kehittämiseksi. On joka kerta yhtä sykähdyttävää huomata, miten innostuneesti työntekijät työstään puhuvat ja joka kerta innostus tarttuu myös minuun, kuten tunteilla on tapana. Innostumisen takana on roppa kaupalla kiinnostuksen kohteita, osaamista, taitoja ja erilaisia vahvuuksia, jotka parhaimmillaan nousevat esiin yhteisessä ideoinnissa. Tämä valtaisa vahvuuksien määrä, jota olen kerta toisensa jälkeen saanut olla todistamassa, sai minut inspiroitumaan vahvuuksien voimasta ja ottamaan ne systemaattisemmin osaksi valmentajan työtäni. Etsiessäni sopivaa menetelmää vahvuuksien avulla kehittämiseen tutustuin Sanna Wenströmin ja Laura Halosen kehittämään VOIMAKEHÄ®-menetelmään ja kouluttautumaan VOIMAKEHÄ®-valmentajaksi.

Vahvuudet ja työhyvinvointi

Vahvuuksien käytön yhteydestä hyvinvointiin ja työn imuun on kertynyt paljon tutkittua tietoa, joka ei kuitenkaan vielä näy käytännön toimenpiteinä ja muutoksina työelämässä. Omista vahvuuksista tietoiseksi tuleminen auttaa ymmärtämään paremmin sekä itseä, että muita ihmisiä ja sitä kautta yhteistyöstä kehittyy hedelmällisempää. Vahvuuksien tunnistamisen kautta niitä opitaan paremmin hyödyntämään työyhteisössä. Tunnistamalla, hyödyntämällä ja kehittämällä vahvuuksia laaja-alaisesti voidaan edistää hyvinvointia, innostusta ja työn imua. Vahvuuksien käyttö innostaa myös kehittämään omaa osaamista ja työtä. Epävarmassa ja muuttuvassa työelämässä vahvuuksien käyttö tukee luovuutta, ongelmanratkaisua, ketterää ajattelua sekä muutosjoustavuutta.

Vahvuuksien hyödyntäminen on yhteydessä mm. itsetuntoon, onnellisuuteen, työn tuottavuuteen ja työhyvinvointiin

Vahvuussilmälasit käyttöön

Tyypillisesti työtehtävät määritetään etukäteen ja niitä tekemään valitaan tarvittavilla osaamisilla ja taidoilla varusteltu tekijä. Millaisia työnkuvia meillä voisikaan olla, jos asetelma käännettäisiin päinvastoin ja huomioitaisiin ensin työntekijän vahvuudet ja rakennettaisiin tehtävänkuva niiden pohjalle? Jos tämä ajatus vaikuttaa utopistiselta, niin ainakin vahvuussilmälasien läpi tarkasteltuna vahvuudet näyttäytyvät taatusti uudessa valossa. Jos työntekijällä on esimerkiksi harkitsevaisuuden vahvuus, hän punnitsee tarkoin vaihtoehtoja eikä ryntäile asioihin. Sinnikkyyden vahvuuden omaava henkilö ponnistelee tavoitteiden eteen uutterasti, mutta hän voi myös uupua korkealle asetettujen vaatimuksen täyttämiseksi. Innostuksen vahvuus energisoi ja vie kohti päämääriä mutta saattaa joskus näyttäytyä kiinnostuksen kohteesta toiseen poukkoilemisena ja tekeillä olevat asiat voivat jäädä kesken. Vahvuussilmälasit auttavat näkemään ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa uusia puolia, huomioimaan vahvuuksien yli- tai alikäyttöä sekä organisoimaan toimintaa ja yhteistyötä uudella tavalla.

Vahvuudet motivaation lähteenä

Jos vahvuuksiksi ymmärretään vain pelkät taidot ja osaaminen, jää iso osa vahvuuksista hyödyntämättä. Laaja vahvuuskäsitys (VOIMAKEHÄ®) tunnistaa kuusi erilaista vahvuuksien lajia, joista taidot ja osaaminen ovat yksi osa-alue.

LUONTEENVAHVUUDET ovat jokaisella meistä esiintyvää vahvuuspotentiaalia, jota on mahdollista tietoisesti aktivoida ja ottaa käyttöön. Jokaisella meistä on 3-7 ydinvahvuutta, jotka heijastavat identiteettiämme ja arvojamme. Luonteenvahvuuksien luokittelu perustuu laajaan tutkimusnäyttöön ja sen pohjalta on luotu VIA-vahvuuskartoitus, jonka avulla voi tunnistaa omat luonteenvahvuudet. Luonteenvahvuuksia tarvitaan kehittämään kyvykkyyksistä taitoja. Esimerkiksi soittotaidon opettelu edellyttää musikaalista lahjakkuutta mutta myös sinnikkyyden vahvuutta soittotaidon harjoittelussa. Luonteenvahvuudet liittyvät myös kiinnostuksen kohteisiin. Esimerkiksi ystävällisyyden luonteenvahvuus voi innostaa ihmisten parissa työskentelyyn.

KYVYKKYYDET (talents) ovat vahvuuksien osa-alue, joka on meille synnynnäistä, vahvasti perinnöllistä ja melko pysyvää läpi elämänkaaren. Kyvykkyys on raakamateriaalia erilaisten taitojen ja osaamisen kehittämiselle. Kyvykkyyksiin liittyy monenlaisia luontaisia vahvuuksia, joiden ”sopivuus” kuitenkin riippuu tilanteesta ja ympäristöstä. Kyvykkyyksiä voi hahmottaa esim. temperamentin, persoonallisuuden piirteiden, luontaisten taipumusten tai älykkyyden lajien kautta. Luontaisista vahvuuksista ja omista persoonallisuudenpiirteistä tietoiseksi tuleminen auttaa yleensä ymmärtämään paremmin sekä itseä että muita ihmisiä ja kehittämään omaa vuorovaikutusta.

OSAAMINEN JA TAIDOT (skills) viittaavat hankittuun osaamiseen, jota olemme opetelleet tai harjoitelleet tekemään ja ovat potentiaalisesti kaikkien kehitettävissä olevia asioita. Osaamista hankitaan esimerkiksi ammatillisessa koulutuksessa, mutta myös arjessa, kotona tai harrastuksissa oppimalla erilaisia taitoja, joista voi kehittyä varsinaisia vahvuuksiamme.

KIINNOSTUKSET (interest) tarkoittavat sisäisen motivaation lähteitä. Ne ovat asioita, joihin suhtaudumme intohimoisesti ja innostuneesti. Luontaiset vahvuutemme voi ohjata kiinnostuksiamme ja kehitymme helpommin asioissa, joista olemme kiinnostuneita. Toisaalta onnistuminen ja osaamisen kehittyminen saa aikaan oppimisen iloa ja innostus voi kasvaa.

RESURSSIT ovat aineellisia tai sosiaalisia voimavaroja, joita tarvitsemme vahvuuksiemme hyödyntämiseen. Tarvitsemme myös psykologista pääomaa: minäpystyvyyttä, optimismia, toivoa ja resilienssiä. Työn voimavarat ovat merkittävässä osassa työn innostuksen ylläpitämisessä. Resursseja tarkastelemalla saa tuntuman omaan elämäntilanteeseen (esim. hyvinvointi, työkyky, elämänhallinta) ja mahdollisesti puuttuviin resursseihin.

ARVOT luovat elämään merkityksellisyyttä ja ohjaavat valintojen tekemistä. Arvoihin nojaudumme erityisesti tilanteissa, joissa emme voi toimia rutiiniemme tai tottumustemme varassa. Arvot liittyvät olennaisesti myös organisaatioihin ja johtamiseen, ja ne ovat osa organisaatiokulttuuria.

Laajan vahvuuskäsityksen taustalla on ajatus omaan parhaaseen potentiaaliin kasvamisesta hyödyntämällä vahvuuksia laaja-alaisesti. Kun ihminen toimii alueella, jossa kaikki vahvuuden lajit kohtaavat, toimii hän voimavyöhykkeellään. Voimavyöhykkeellään ihminen innostuu, onnistuu ja voi hyvin – kukoistaa työssään ja elämässään. Vahvuudet eivät löydy pelkästään osaamisista, vaan monenlaisista taidoista, kyvyistä sekä henkilökohtaisista ominaisuuksista, joita tarvitsemme työelämän monimutkaisten ongelmien ratkaisemisessa. Parhaimmillaan työntekijän vahvuudet vastaavat käsillä olevia haasteita optimaalisella tasolla.

Jenni Harju
VOIMAKEHÄ®-valmentaja, ratkaisukeskeinen työnohjaaja, valmentaja ja kehittäjä

VOIMAKEHÄ® on menetelmä ja työkalu, joka soveltuu sekä yksilöille henkilökohtaisen ja ammatillisen kehittymisen ja vahvuuksien tarkasteluun, että esimiestyöhön, osaamisen ja vahvuuksien johtamisen työvälineeksi, uraohjaukseen sekä tiimien kehittämiseen ja työn tuunaamiseen. Lue lisää: https://voimakeha.info/index.html

Lähteet:

Harter, J.K., & Schmidt, F.L. Employee engagement, satisfaction, and business- unit-level outcomes: Meta-analysis, 2002
Mayerson, N. M. ”Characterizing” the Workplace: Using Character Strengths to Create Sustained Success. Kognition & Pedagogik, 96, 14 – 27., 2015
Wenström S., Vahvuuksien voima työelämässä -artikkeli, 2019
Wenström S., Mistä löytyy motivaatio, Innostusta oppimiseen ja opettamiseen -artikkeli, 2019
Wenström, S., Osaamisen kartoittamisesta vahvuuksien laaja-alaiseen tunnistamiseen -artikkeli, 2020.
VOIMAKEHÄ®-valmentajaportaali, Vahvuuttamo Oy, 2020

Back To Top