skip to Main Content
Esimiehen Tunneälyn Yhteys Henkilöstön Työtyytyväisyyteen

Esimiehen tunneälyn yhteys henkilöstön työtyytyväisyyteen

Työllä on suuri merkitys ihmisen hyvinvointiin. Tärkeitä tekijöitä työssä jaksamisen kannalta ovat psykososisaaliset tekijät, kuten yksilön kokemus työn palkitsevuudesta ja sen hallinnasta, työyhteisön sosiaalinen tuki ja kuulluksi tuleminen. Ihminen arvioi oman työtyytyväisyytensä usein positiiviseksi tai negatiiviseksi. Työtyytyväisyyteen vaikuttaa joko työstä saadut palkkiot tai itse työn luonne ja työpaikka.

Ihmiset asettavat usein tiettyjä odotuksia työtä ja työyhteisöä kohtaan. Työtyytyväisyys muodostuu siitä, miten nämä kokemukset ja odotukset vastaavat toisiaan. Työtyytyväisyyteen vaikuttaa myös mahdollisuus käyttää omaa osaamistaan, tehtävänkuvan selkeys, työn itsenäisyys, mahdollisuus palautteen antamiseen ja saamiseen sekä mahdollisuus työn kehittämiseen. Työtyytyväisyyttä on määritelty kuuden komponentin avulla: palkkaus, itsenäisyys, työn vaatimukset, organisaation toimintapolitiikka, ammatillinen asema ja vuorovaikutus.

Esimiehen tunneäly

Organisaatiomuutokset, uudet toimintaympäristöt ja uudenlaiset tilanteet vaativat esimiehiltä uudenlaista osaamista, jossa tunneälytaidot korostuvat pelkkien perinteisten johtamistaitojen sijasta. Tunteet nähdään motivoivina voimina, jotka ylläpitävät ja ohjaavat toimintaa sekä kognitiivisia toi­mintoja. Tunneäly viittaa kykyyn tunnistaa tunteiden merkitykset ja suhteet, sekä perus­tella ja ratkaista ongelmia tunteiden avulla. Lisäksi tunneäly pitää sisällään paljon emotionaalisia ja sosiaalisia kykyjä ja taitoja, jotka ohjaavat ja edistävät johtajuutta ja johtamistaitoja.

Tunneälykäs ihminen osaa nimetä tunteita, tunnistaa yhteyksiä tunteiden ja sanojen välillä, ymmärtää tunteiden merkityksen vuorovaikutustilanteissa, ymmärtää monimutkaisia tunteita ja tunteiden vaihtelua. Ihminen tunnistaa tunteet omissa ajatuksissa ja toisissa ihmisissä heidän käyttäytymisensä, äänen ja ulkonäön perusteella, sekä osaa erottaa aidon ja epäaidon sekä rehelliset ja epärehelliset tunteet toisistaan. Tunneälykkäällä esimiehellä on kyky tiedostaa itselle tärkeitä arvoja ja tavoitteita, sekä ymmärtää omien tunteiden vaikutus muihin ihmisiin. Sosiaalinen tietoisuus pitää sisällään empatian, palvelualttiuden ja työyhteisön ymmärtämisen ja tukemisen.

Yksilöt, joilla on korkea tunneäly, omaavat tietyt ominaispiirteet, joita ovat itsetuntemus, itsehallinta, empatia ja sosiaaliset taidot. Esimiehet, joilla on hyvä itsetuntemus ovat rehellisiä ja avoimia, sekä tietävät vahvuutensa ja heikkoutensa. Itsetuntemusta voi kehittää pyytämällä rakentavaa palautetta, oppimalla hyväksymään niin negatiiviset kuin positiiviset palautteet, ottamalla henkilökohtaisesti vastuun omasta toiminnasta, katsomalla esteet mahdollisuuksina, sekä tunnistamalla vah­vuuksien lisäksi johtamisen alueet, joita voi parantaa.

Esimiehet, jotka omaavat itsehallinnan ominaispiirteen ovat menestyjiä, intohimoisia työssään ja erittäin motivoituneita. Ihmiset, joilla on paljon itsehallinnan taitoja pystyvät kontrolloimaan paremmin tunteitaan, sillä heillä on kyky sopeutua muutokseen ja pysyä rauhallisena stressaavissa tilanteissa. Itsehallinnan taitoa voi kehit­tää etsimällä parannusmahdollisuuksia sinnikkäästi, näyttämällä esimerkillä joustavuutta muutoksen hallinnassa, hallitsemalla tunteita, pysymällä optimistisena ja ennakoivana sekä kehittämällä luotettavuutta lupausten pitä­misessä.

Empaattinen esimies käy läpi muiden tunteita, ajatuksia ja asenteita ja käyttää sitä kokemusta vaikuttamaan omaan käyttäytymiseensä. Toinen keskeinen osa empatiaa on haluk­kuus oppia toisilta aktiivisesti kuuntelemalla ja kyselemällä. Sosiaalisesti taitavat johtajat osaavat johtaa tiimejä ja he ovat hyviä suostuttelemaan ja vakuuttamaan muita. Heillä on hyvät neuvottelu- ja yhteistyötaidot ja löytävät keinon motivoida työntekijöitään ja yhteistyökumppaneitaan.

Tunneälyn yhteys henkilöstön työtyytyväisyyteen

Tunneälykkäät esimiehet innostavat henkilöstöä näyttämällä omaa intohimoa, mikä motivoi työntekijöitä saavuttamaan tavoitteita. Erityisesti sisäisesti orientoituneet johtajat ilmaisevat päättäväisyyttä ja itseluottamusta kasvattaakseen työntekijöiden suorituskykyä organisaatiotasolla yli normaalien odotusten. Empatian on tunnistettu olevan erittäin tärkeä tunneälykkään johtajan ominaisuus, jolla kehittää ja säilyttää lahjakkaita työntekijöitä, edistää organisaation tuloksia ja työntekijöiden työtyytyväisyyttä.

Esimiehet, jotka omaavat korkean tunneälyn ottavat huomioon työntekijöidensä sekä ammatillisen että henkilökohtaisen hyvinvointinsa, mikä osoittaa esimiehen arvostuksesta heidän työpanokseensa ja edistää terveellistä työympäristöä. Tämä tukee henkilöstön sitoutumista, suorituskykyä, työtyytyväisyyttä, jatkuvaa oppimista, tiedon jakamista ja päätöksien tekemistä. Kun työntekijät kokevat esimiehellänsä olevan erilaisia empaattisia piirteitä, olivat he valmiita työskentelemään tavanomaisten odotusten ulkopuolella ja panostivat ylimääräiseen vaivannäköön.

On todisteita siitä, että tunneälykkäät johtajat ja esimiehet voivat auttaa organisaatiotaan luomaan kilpailukykyisen etulyöntiaseman parantamalla työntekijöiden pysyvyyttä organisaatiossa, lisäämällä ammattisisältöistä tiimityötä, hallitsemalla ajan ja resurssien käyttöä, lisäämällä työntekijöiden motivaatiota ja innovointia työyhteisössä, sekä vahvistamalla luottamusta henkilöstön ja johdon välillä. Tunneälyn taidon voi oppia motivaation, harjoittelun, tavoitteiden asettamisen ja palautteen avulla.

Susanna Pakaslahti
Työharjoittelija
Valmennustrio Oy

Blogiteksti kirjoitettu osana työharjoittelua, jota suoritan parhaillaan Valmennustriolla. Tällä hetkellä opiskelen viimeisen vuoden opintoja Oulun yliopistossa ja valmistun ensi keväänä terveyshallintotieteiden maisteriksi. Blogin teksti pohjautuu keväällä 2018 kirjoittamaani kandidaatintutkielmaan: Hoitotyön esimiesten tunneälyn yhteys hoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata hoitotyön esimiesten tunneälyn yhteyttä hoitohenkilöstön työtyytyväisyyteen sekä tuottaa tietoa tunneälyn merkityksestä nykypäivän muuttuvassa terveydenhuollon ympäristössä.

Back To Top