skip to Main Content
Tunnetyöskentelyn Merkitys Organisaatiossa

Tunnetyöskentelyn merkitys organisaatiossa

Alati muutoksessa oleva organisaatio edellyttää mielen jouston lisäksi tunnejoustavuutta. Onnistuneen muutoksen takana ovat osaavat ja sitoutuneet ihmiset, mutta myös tunneilmasto, joka sallii avoimuuden ja luottamuksen.

Tunteet ovat yksilöllä itsellään, mutta tiimi voi vahvistaa kollektiivisesti tietynkaltaisia tunteita, jotka vaikuttavat toimintaan. Tämä on pitkälti sitä asennetta, joka voi olla joko positiivista tai negatiivista. Tunne-energiat tarttuvat, ja sillä, miten reagoimme ja toimimme työpäivän aikana, on merkitystä työyhteisössä. Kun työntekijät ovat tekemisissä toistensa kanssa työpäivän aikana, kohtaamisissa syntyy kollektiivista tunne-energiaa, jolla vaikutamme työilmapiiriin ja tunnelmaan.

Jos organisaation tunnetyöskentely on vajanaista, siihen ei synny luontaista avoimuutta. Toimintaa määrittelevät kontrolli ja säännöt, ja asiat pyritään hoitamaan roolien ja vallan rakenteiden avulla. Tästä voi syntyä tyytymättömyyden ja pelon noidankehä, jossa luottamus katoaa, jossa pelätään oman työsuorituksen riittämättömyyttä ja jossa tunteet puretaan väärällä tavalla työyhteisössä. Tämä ei edistä myönteistä ilmapiiriä.

Tunteiden avoin kohtaaminen

Tunnetyöskentely ei tarkoita, että tunteet torjuttaisiin tai sallittaisiin vain tietynkaltaiset tunteet. On raskasta elää organisaatiossa, jossa pitää olla koko ajan mahtavaa. Ylenpalttinen positiivisuus voi sisältää halun vältellä ikäviä tunteita.

Tunnetyöskentely ei myöskään tarkoita, että tunteet roiskitaan ympäristöön huonolla käytöksellä tai sanallisilla sivalluksilla. Tunteen tunteminen on siis eri asia kuin toiminta.  Se ei tarkoita syyn vierittämistä toiselle. Se ei ole valittamista, tukahduttamista tai vatvomista.

Tunnetyöskentely on yksinkertaisesti sen kokemista, miltä minusta tuntuu. Kielteiseksi mielletyn tunteen tunteminen ei lisää ei-toivottua tunnetta, vaan se itse asiassa vapauttaa. Ikävät tunteet ilmaantuvat sitä useammin, mitä enemmän niitä yritetään tukahduttaa.

Kaikki tunteet kannattaa toivottaa tervetulleiksi ja tuntea ne. Tunteita voi siis hyväksyvästi kokea eikä niissä tarvitse aina toimia. Vaikeiden tunteiden välttely on iso osa ongelmaa, eivät ikävät tunteet sinänsä. Kyky sietää negatiivisia tunteita on ratkaisevaa mielen ja ihmissuhteiden hyvinvoinnin kannalta.

Tunteet opettavat itsetuntemusta

Kun tunteet eivät pelota eivätkä laukaise hallitsemattomia reaktioita eikä niihin jää jumiin, ne tuovat usein tullessaan vapauttavia oivalluksia ja uusia ulottuvuuksia. Kun opimme tuntemaan, miten tunteet laukaisevat käytös- ja reagointimalleja meissä ja opimme käsittelemään niitä, meidän on helpompi vapautua häiritsevistä ajattelu- ja käytösmalleista.

Kun valitsemme tietoisesti omat reaktiomme tai reagoimattomuutemme, tunnejoustavuus kasvaa, ja alamme ottaa enemmän vastuuta ajattelusta, tunteista ja niiden myötä tapahtuvasta toiminnasta.

Tunteet ovat yksiä parhaista keinoista oppia tuntemaan itsensä paremmin. Ne lisäävät itsetuntemusta ja oman toiminnan vaikutusten tiedostamista. Itseensä luottava henkilö uskaltaa ottaa puheeksi vaikeatkin asiat, tietää omat rajansa ja osaa kommunikoida ne työyhteisössä rakentavalla tavalla. Tällä olla positiivisia vaikutuksia koko organisaation tasolla.

Merja Takamäki
Yritysvalmentaja
Valmennustrio

Blogin teksti on julkaistu myös osittain KT Kuntatyönantajien Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -julkaisusarjassa Onnistu muutoksessa -oppaassa. Opas kertoo Henkilöstölähtöisellä johtamisella onnistuneeseen muutokseen -hankkeesta, johon osallistui kymmenen kuntaorganisaatiota. Valmennustrio Oy:n vetämän hankkeen tavoitteena oli lisätä muutosvalmiutta ja tukea johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä kohtaamaan muutokset yhteistyössä.

Back To Top