skip to Main Content

Risen porukka onnistuneen valmennuksen jälkeen

Rikosseuraamuslaitoksen Pohjois-Suomen yksiköt lähestyivät rohkeasti työhyvinvointia yksilöiden näkökulmasta. Hankkeen avulla he onnistuivat luomaan uusia käytäntöjä, ja saivat paljon konkreettisia vinkkejä, joilla parantaa hyvinvointia niin yksilö- kuin työyhteisötasolla.

Hyvinvoimavalmentajat Toni Väyrynen ja Jenni Harju toteuttivat 2020–2022 Hyvinvoima-valmennuskokonaisuuden Rikosseuraamuslaitoksen Pohjois-Suomen yksiköille. Yhteishankkeessa mukana olivat Oulun, Kokkolan, Kemin, Kuusamon ja Rovaniemen yhdyskuntaseuraamustoimistojen sekä Kestilän ja Ylitornion vankiloiden henkilökunta. Osa valmennuksista toteutettiin yksiköille yhteisinä ja osallistujille järjestettiin yhteinen päätöstapahtuma. Hanke on saanut Valtiokonttorin Kaiku-kehittämisrahaa.

 

Halu kehittää työyhteisön vuorovaikutustaitoja ja lisätä hyvinvointia työyhteisön sisällä, toimi motivaationa hankkeelle

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Yksi lähtökohta tähän hankkeeseen lähtemiselle oli se, että meillä on osassa toimistoista ollut haasteita työhyvinvoinnissa. Sen eteen on aiemminkin kokeiltu valmennuksia, mutta tällä kertaa tässä oli tämä uusi näkökulma, jonka myötä saimme kokeilla ihan eri lähestymistapaa asiaan. Aiemmat valmennukset eivät olleet tuottaneet tuloksia, joten ajattelimme että jotain uutta täytyy kokeilla avuksi.

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Tämähän oli meiltä aika kovakin satsaus työyhteisöön, sillä Kaiku-rahoituksen ehtona on, että sitä voidaan käyttää pääasiassa toimintakulttuuriin liittyvään kehittämiseen eikä esimerkiksi mittauksiin. Kustansimme muun muassa alussa toteutetut Firstbeat -mittaukset ja niiden analysoinnin omista rahoistamme. Näimme asian niin tärkeäksi.

Omakohtaisen kokemuksen myötä avasin jo Kaiku-rahoituksen hakemuksessa sitä, miten ihmisten hyvinvoinnin puutteet heijastuvat väkisinkin myös työpaikalle. Sen takia koimme tärkeäksi keskittyä yksilöön, hänen hyvinvointiinsa ja lähdimme etsimään sitä kautta asioita, joihin voimme vaikuttaa. Näin voimme vaikuttaa myös työyhteisöön.

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Tässä hankkeessa lähestyttiin työhyvinvointia erilaisesta näkökulmasta kuin aiemmissa valmennuksissamme. Ajatuksena oli lähestyä asiaa jokaisen yksilön hyvinvoinnin kautta, ja sitä myötä lisätä hyvinvointia myös työyhteisössä. Kun tätä hanketta lähdettiin viemään eteenpäin, oli ensin tarkoitus, että mukana on vain Kestilän vankila ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimisto. Hakiessamme Valtionkonttorin Kaiku-rahoitusta, saimme positiivista palautetta poikkeuksellisesta lähestymistavasta työhyvinvointiin, ja he ehdottivat verrokkiryhmän mukaan ottamista. Meiltä Anne oli yhteyksissä Ylitornion vankilaan, ja he lähtivät innolla mukaan hankkeeseen – samoin Rovaniemen yhdyskuntaseuraamustoimisto. Sitä on siitä lähtien tätä matkaa kuljettu yhdessä.

 

Korona asetti haasteita valmennuksen toteuttamiseen

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Alun perin ideana oli, että valmennukset toteutettaisiin livenä. Koronan takia jouduimme kuitenkin toteuttamaan valmennuksen etänä päätöstapahtumaa lukuun ottamatta. Tämähän oli haaste myös Tonille ja Jennille, koska heidän täytyi lähteä rakentamaan uudesta näkökulmasta näitä valmennuksia. He onnistuivat siinä kyllä loistavasti, ja koko ajan oli sellainen olo, että paketti on kasassa. Etätapaamisten myötä pystyttiin myös huomioimaan vuorotyöläiset, ja valmennuksia pidettiinkin samasta aiheesta kahteen eri aikaan, jotta mahdollisimman moni pääsisi osallistumaan.

Minttu Rautio Ylitornion vankila:

Kun korona esti live -tilaisuudet, niin mehän jouduttiin ottamaan siinä melkoista digiloikkaa valmennusten yhteydessä ja se aiheutti tosiaan jonkin verran haasteita. Meillä ei kaikki olleet tottuneet etätapaamisiin, eikä ehkä ollut sitä osaamistakaan siihen. Valmennustrio auttoi meitä myös digiloikassa, ja järjesti meille esimerkiksi Teamsin harjoittelukerrat, jotta valmennukseen osallistuminen olisi helpompaa. Oli mahtavaa, miten valmentajat kannattelivat ja tsemppasivat meitä, vaikka koronan aikana puheet olivat välillä synkkiäkin.

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Vaikka etätoteutus aiheutti haasteitakin, niin oli siinä myös mielestäni hyvät puolensa. Ainakin meidän yksikössämme tämä mahdollisti kyllä osallistumisen, ja pystyimme irrottautumaan töistä valmennukseen. Meidät tämä saavutti uskoakseni jopa paremmin, kuin mitä mahdolliset livetilaisuudet. Oli myös mahtavaa, kun Jennillä ja Tonilla pysyi narut niin hienosti käsissä, eikä meidän tarvinnut kantaa huolta valmisteluista.

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Mielestäni oli mielettömän hienoa, miten valmentajat ottivat vastuun – järjestivät palaverit ja pitivät huolen siitä, että informaatio kulki. Tykkäsin todella paljon heidän tavastaan toimia organisaattorina, eikä hanke päässyt hukkumaan meillä kiireeseen.

 

Erilainen lähestymistapa nosti työyhteisössä aluksi myös negatiivisia ajatuksia esiin

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Valmennuksen alussa työyhteisössä heräsi ihmettelyä siitä, miksi aiheena on yksilön hyvinvointi ja osa koki, että yksilöitä syytetään huonosta työilmapiiristä. Se ei todellakaan ollut tarkoitus, mutta emme ehkä osanneet tuoda tarkoitusta tarpeeksi hyvin esiin. Otimmekin hankkeen ohjausryhmässä epäkohdan esille Jennin ja Tonin kanssa, ja he ottivat sitten asian puheeksi. Oli todella kiva, että he ottivat asiassa roolia ja avasivat työyhteisölle, miksi asiaa lähestytään nyt tästä eikä siitä perinteisestä näkökulmasta. Keskustelun jälkeen vastaanotto oli positiivisempi.

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Perinteinen ajattelumallihan lähtee hyvin pitkälle siitä, että työnantaja on vastuussa työhyvinvoinnista – ja toki onkin siinä mielessä, että työnantajan täytyy mahdollistaa se työntekijöille. Valmennuksessa nousi hyvin myös esiin se, että hyvinvointi on tavallaan jokaisen vastuulla. Työnantaja ei voi sitä vain tuoda sinne työpaikalle, vaan jokainen tuo sen aamulla töihin tullessaan.

 

Firstbeat -mittaus toi esiin konkreettisia asioita yksilöiden hyvinvoinnista

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Mehän käynnistimme tämän hankkeen sellaisilla yksilöiden Firstbeat -hyvinvointimittauksilla, joista jokainen sai raportin ja henkilökohtaisen palautteen tuloksista valmentajalta. Tämä oli hyvä alku projektille.

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Mittauksen tulokset herättivät paljon keskustelua työyhteisössä ja vielä valmennuksen jälkeenkin ihmiset ovat porisseet sen tuomista oivalluksista. Tietenkin kun puhutaan yksilöiden omasta tekemisestä, niin sehän on sitten jokaisen omalla vastuulla, miten muutosohjeet ottaa vastaan ja lähteekö hakemaan omaan olemiseen ja tekemiseen työajan ulkopuolella muutoksia.

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Harmitti kyllä, etteivät kaikki ottaneet Firstbeat -mittausta. Lähtötilanteessa oli hyvä nähdä, millaista stressiä on töissä, ja miten se eroaa vapaalla ja työajalla. Keskustelimme työyhteisössä mittauksesta ja sieltä nousi ihmisille tosi isoja konkreettisia asioita esiin. Oli kyllä hyvä alku projektille.

 

Uusi lähestymistapa sai ajattelemaan työyhteisön hyvinvoinnin kokonaisuutta uudella tavalla

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Valmennuksissa käytiin vahvasti läpi hyvinvoinnin kokonaishallintaa, ja saimme paljon sellaisia vinkkejä, joita ei monesti tule edes ajateltua. Oli hyvä ymmärtää mitkä kaikki asiat vaikuttavat siihen, millaisella mielellä tulemme aamulla töihin ja miten jaksamme olla siellä töissä. Ilman tällaista valmennusta ei monikaan tule ajatelleeksi, että mitkä kaikki osa-alueet täytyisi elämässä hoitaa kuntoon, jotta kivaa on myös töissä ja pystyy hyvällä fiiliksellä viemään työpäivän läpi. Uusi lähestymiskulma antoi myös eväitä omaan päivään, miten siitä tehdään hyvä, jotta meillä on myös koko työyhteisönä hyvä olla töissä muiden kanssa.

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Valmennus laittoi miettimään esimerkiksi omaa ja työyhteisön ajankäyttöä, taukojen merkitystä ja sitä, että pitäisi muistaa pysähtyä työpäivän aikana. Taukojumppa ja pieni välipala vaikuttaa paljon jaksamiseen. Yksi tärkeimpinä oppeina on myös se, että rauhoittaa oman työskentelyn, jotta pystyy keskittymään oleelliseen.

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Mielestäni oli tärkeää, että valmennuksen myötä henkilökunnan toimesta nousi esille esimerkiksi se, että työt keskeytyvät jatkuvasti. Tähän lähdettiinkin sitten heti hakemaan ratkaisua ja viemään asiaa eteenpäin.

 

Työyhteisössä osa opeista on jo viety käytäntöön, ja hyvinvointi on noussut eri tavalla ihmisten puheeseen mukaan

Ylitornion vankilan ja Rovaniemen rikosseuraamustoimiston johtaja Raimo Kärkkäinen:

Valmennus antoi paljon hyviä keinoja arkeen, mm. puheeksi ottoa ja jaksamiseen liittyviä vinkkejä. Se sai myös ajattelemaan ihmisen kokonaisuutta, ja sitä kuinka suuri vaikutus vapaa-ajalla ja työajalla on toisiinsa. Työn keskeytymiset oli yksi esille nousseista epäkohdista, ja nyt ollaankin pyritty järjestämään jokaiselle sitä rauhallista työaikaa. Myös se yksilöpalautteessa saatu ruoka- ja ravintotietous on työyhteisössä saanut kiitosta, ja osa onkin laittanut elämäntapansa remonttiin.

Palaverikäytännöt ovat yksi konkreettinen asia joka eri yksiköissä viety käytäntöön, olemme esimerkiksi rajanneet palavereiden pituutta ja annamme kaikille puheaikaa. Myös taukoliikunta on vahvasti ollut läsnä, ja vetreyttävä ”ankkakävely” on pitänyt pintansa.

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Näkisin, että työhyvinvointi on nostettu nyt isosti esille ja sen kuulee myös ihmisten puheissa. Puhe työyhteisön hyvinvoinnista ja jaksamisesta on lisääntynyt henkilökunnan keskuudessa, ihmiset on myös laittaneet elämänsä remonttiin ja huomanneet jaksavansa paremmin. Matkan varrella huomattiin isoja asioita, ja niihin tehtiin muutoksia. Se mitä kaikkea saimme tästä valmennuksesta, ei ole ainoastaan tässä hetkessä – ihan niin kuin meidän vangeillammekin, niin se isoin muutos ei näy aina heti. Uskon, että myöhemminkin voi tulla tilanteita, joissa on esimerkiksi huono olla ja muistaa että ”ai niin, nehän siellä valmennuksessa kertoi tällaisen vinkin, joka helpottaa tilannetta.”

Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston apulaisjohtaja Mikael Grönroos:

Meillä työyhteisössä saadaan käyttää viikoittain tunti työaikaa työhyvinvointiin, ja valmennuksen jälkeen meillä on väki aktivoitunut käyttämään sitä enemmän kuin aikaisemmin. Tämä on myös yksi konkreettinen muutos, jonka olemme huomanneet.

 

Hyvin jäsenneltyä ja rakennettua valmennuskokonaisuutta suosittelee mielellään muillekin

Kestilän vankilan ja Oulun yhdyskuntaseuraamustoimiston johtaja Tapio Iinatti:

Koko valmennus oli todella hyvin jäsennelty ja rakennettu. Lähdimme liikkeelle yksilöiden hyvinvoinnista ja loppua kohden lähestyimme työyhteisötasoa ja työn tekemiseen liittyviä asioita. Ehdottoman tärkeää ja hyvää valmennuksessa oli valmentajien asenne, se kuinka positiivisella ja hyvällä otteella he veivät hanketta eteenpäin. Todella hyvä ja selkeä paketti, jota suosittelen kyllä ehdottomasti muillekin vankiloille.

Kestilän vankilan apulaisjohtaja Anne Mäkinen:

Tykkäsin kovasti siitä, kuinka hyvin aiheet oli valmennuksessa jaoteltu, ja aina oli tiedossa mitä aihetta seuraavassa valmennuksessa käsitellään. Se oli myös yksi stressitekijä itseltä pois, kun valmennukset oli Jennin ja Tonin toimesta organisoitu niin hyvin. Sitä Firstbeat -mittausta suosittelen kyllä ihan kaikille, vaikka se tulisikin talon tai organisaation maksettavaksi. Siitä tulee niin paljon dataa ja henkilökohtainen palaute ja valmennus antoi kyllä runsaasti konkreettisia eväitä omaan hyvinvointiin.

Minttu Rautio Ylitornion vankila:

Valmentajat olivat todella kannustavia ja ystävällisiä, vaikka aiheet oli välillä vaikeitakin. Valmennuksessa oli myös todella hyviä esimerkkejä, joiden avulla asiat oli helppo ymmärtää. Suosittelisin kyllä muillekin!

 

Rikosseuraamuslaitoksen hankekokonaisuus sisälsi sekä yksilön hyvinvointia että koko työyhteisön toimintakulttuuria kehittävät valmennukset:

  • Ratkaisutyöpajat hyvinvoimakyselyn pohjalta, jossa henkilökunta osallistettiin ratkaisemaan toimintakulttuuriin liittyviä kehittämiskohteita
  • Ajanhallinta ja itsensä johtaminen
  • Palautumisen optimointi
  • Vuorovaikutus ja luottamus
  • Stressinhallinta
  • Itsetuntemus ja motivaatio
  • Esihenkilövalmennukset

 

Hyvinvoima on Valmennuskeskus Voimalan ja Valmennustrion yhteinen valmennuskonsepti, johon olemme yhdistäneet parhaan osaamisemme. Tarjoamme kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin työkaluja niin työpaikalla kuin sen ulkopuolella jaksamiseen.

 

Haastattelija: Krista Autio Kuulu Oy

Risen Porukka Onnistuneen Valmennuksen Jälkeen

Linda Leinonen, kaupunginjohtaja

Eija Liikamaa, hyvinvointijohtaja, Kauhajoki

Eija Liikamaa, hyvinvointijohtaja

Onnistunut organisaatiomuutos syntyy hyvästä työyhteisöstä

Kauhajoen kaupunki onnistui luomaan uuden hyvinvointipalveluiden organisaation, kehittämään johtamista ja parantamaan työhyvinvointia Valmennustrio Oy:n kehittämishankkeen tuella. Valmennustrion muutosagenttimalli auttoi hyvinvointipalveluiden henkilökuntaa sopeutumaan muutoksiin. Malli tuotti lähes kahdensadantuhannen euron säästöt ja vähensi muutoksista perinteisesti aiheutuvia haittoja. Organisaatiomuutos on tiettävästi ainutlaatuinen Suomessa.

Hankkeessa hyvinvointipalveluille luotiin jatkuva muutosagenttimalli, jonka avulla muutokset on helpompi toteuttaa myös tulevaisuudessa. Kauhajoella muutosagenttimalli paransi johtamista ja työhyvinvointia muutoksen keskellä merkittävästi. Se myös vähensi muutoksista perinteisesti aiheutuvia haittoja, kuten virheitä ja sairaspoissaoloja. Ohjelman tavoitteet saavutettiin osallistamalla henkilöstöä muutoksen suunnitteluun, toteutukseen ja toimivuuden varmistamiseen.

Rohkea organisaatiomuutos

Kauhajoen kaupunki, kaupunginjohtaja Linda Leinonen:

Kauhajoen kaupungin sivistyksen toimiala on kokenut useita organisaatiomuutoksia. Kaupungin taloudellinen tilanne on vaatinut hallinnolta yhä tiiviimpää rakennetta, sillä palvelutasosta ei Kauhajoella ole haluttu tinkiä. Vuoden 2019 alussa sivistyksen toimiala purettiin kahdeksi uudeksi toimialaksi: kasvatuksen ja opetuksen toimialaksi ja hyvinvointipalveluista vastaavaksi toimialaksi. Sivistysjohtaja Eija Liikamaasta tuli hyvinvointijohtaja, ja virkaan yhdistettiin tehtävät vapaa-aikatoimesta, kirjastotoimesta ja ennaltaehkäisevästä hyvinvointityöstä. Henkilökunnan kannalta tämä tarkoitti sitä, että aikaisemmat lähiesimiestehtävät jaettiin toimialajohtajalle ja tiiminvetäjille.

Kauhajoen kaupunki, hyvinvointijohtaja Eija Liikamaa:

Henkilökunnalle jatkuvat muutokset ovat olleet stressaavia. Henkilökunnan palautteen vuoksi Kauhajoella päätettiin pyytää johdon ja henkilökunnan koulutusta Valmennustriolta, oululaislähtöiseltä työyhteisöjen kehittämiseen erikoistuneelta valmennusyritykseltä. Valmennustrio vastasi tarjoukseen välittömästi ja auttoi muutosohjaushankkeeseen mukaan pääsemisessä. Hankkeelle saatiin rahoitusta Työsuojelurahastosta.

Muutosagentit töihin

Valmennustrio Oy, yritysvalmentajat Jaana Turunen ja Jonna Jantunen:

Valmennustrion muutosagenttimalli on selkeä ja systemaattinen prosessi, jossa työntekijöiden aikaa hyödynnetään tehokkaasti. Alkukartoituksessa selvitettiin henkilökunnan käsityksiä työyhteisön tilasta. Tulokset kertoivat merkittävästä ja pitkäjänteisestä ohjauksen tarpeesta. Uudistuva työyhteisö kaipasi myös me-hengen rakentamista ja vanhojen toimintamallien uudistamista.

Valmennustrion ohjelman työskentelymenetelminä käytetään ratkaisukeskeisiä, vuorovaikutteisia ryhmäkeskusteluja ja yksilöohjausta. Kauhajoella koko hankkeessa mukana oleva henkilökunta antoi oman panoksensa ja jakoi hiljaista tietoa yhteiseen käyttöön kehittämistarpeiden löytämiseksi. Tavoitteena oli lisätä henkilöstön ja organisaation muutosvalmiutta, ja varmistaa muutoksen onnistuminen. Tärkeänä työkaluna tässä oli johdon ja tiiminvetäjien valmentaminen työntekijöiden tueksi. Muutokset haluttiin viedä läpi niin, että niistä aiheutuisi mahdollisimman vähän haittaa henkilöstölle, toiminnalle ja kuntalaisille.

Jokainen hyvinvointipalveluiden tiiminvetäjä valittiin muutosagentiksi, ja heidän tehtävänään on jatkaa hankkeen aikana luotujen menetelmien käyttöä työyhteisössä. Hankkeen aikana on myös rakennettu verkostotoimintaa eri kuntien välille. Näin on päästy jakamaan vertaistukea ja hyviä käytänteitä. Valmentaja Jonna Jantunen iloitsi henkilökunnan innostuksesta ja huippumotivaatiosta koko hankkeen ajan.

Ytimessä työnjohto ja henkilöstön vahvuudet

Kauhajoen kaupunki, hyvinvointijohtaja Eija Liikamaa:

Hyvinvointipalveluiden tiiminvetäjät, eli muutosagentit, saivat hankkeen aikana koulutusta johtamisessa ja työyhteisön kehittämisessä. Tiiminvetäjiksi valikoituneet nauttivat työntekijöiden luottamusta, ja johtoasema on syntynyt yhteisössä luontevasti.

Henkilökunnan tunteminen ja vahvuuksien hyötykäyttö on kehittyvässä organisaatiossa ensiarvoisen tärkeää. Muutosten sietokyky ja sen käsittelytavat ovat jokaisella ihmisellä erilaiset, joten johdon on tärkeä olla tietoinen henkilökunnan ominaisuuksista. Muutoksen tuomat haasteet voidaan parhaimmillaan ratkaista ennaltaehkäisevästi. Kauhajoella muuttuvan organisaation kokoaminen on aloitettu jokaisen tiimin vahvuuksien etsimisellä. Työntekijöistä on tehty vahvuuskartat, joiden avulla jokainen työntekijä esitellään toimialan henkilökunnalle.

Työyhteisöön panostaminen tuo suuren säästön

Kauhajoen kaupunginjohtaja Linda Leinonen:

Valmennustrion muutosagenttimalliin kuuluu tulosten systemaattinen mittaaminen ja seuranta. Hankkeen alkukartoitusten lisäksi hankkeen lopussa mitattiin tuloksia. Kauhajoen hyvinvointipalveluissa todettiin suurinta kehitystä tapahtuneen johtamisessa, vastuiden ja työnkuvien selkiytymisessä, positiivisen vuorovaikutuksen määrässä ja avoimessa tiedonkulussa. Myönteisiä tuloksia huomattiin myös sairaspoissaolojen määrässä ja työterveyskustannuksissa. Johtamisen mitattiin kehittyneen hankkeen aikana 46 % ja työhyvinvoinnin parantuneen muutoksen keskellä 16 %. Säästöjä kertyi kulujen pienentymisen ansiosta lähes 200 000 euroa. Valmennustrion muutosagenttimalli havaittiin myös hyväksi ja henkilöstöä kannustavaksi toimintatavaksi. Henkilökunnalta saadun palautteen mukaan hankkeen luodut käytänteet toimivat hyvin arjessa.

Kirjoittaja
Veera Kiurujoki
Design Inspis

Muita asiakaskertomuksia

Eija Liikamaa, Hyvinvointijohtaja, Kauhajoki
Hannu Hosio, Ojala Group

Hannu Hosio
Henkilöstöpäällikkö

Kehittämisohjelmasta ratkaisu työyhteisön haasteisiin

Valmennustrion työkalut parantavat työhyvinvointia pitkäjänteisesti.

Ojala Group on Sievissä toimiva teollisuuden ja logistiikan alan sopimusvalmistaja, joka työllistää tällä hetkellä 237 työntekijää. Se on perinteikäs alihankintayritys, joka on perustettu jo vuonna 1963. Hannu Hosio on ollut talossa yli kaksikymmentä vuotta ja toimii nyt toista vuotta henkilöstöpäällikkönä.

Vuonna 2018 yrityksessä toteutettiin henkilöstökysely, jolla etsittiin kehittämiskohteita Valmennustrion kanssa toteutettavaa hanketta varten.

Työhyvinvointi erityishuomion kohteena

Hankkeen alkaessa tammikuussa 2019 johtoryhmä asetti tavoitteiksi muun muassa tavoitteiden selkiyttämisen ja avoimuuden, kustannusten vähentämisen itseohjautuvuuden, moniosaamisen ja tuotannon suunnitelmallisen kehittämisen kautta sekä dokumentoinnin ja tiedottamisen parantamisen. Tavoitteena oli myös materiaalihukan vähentäminen. ”Erityisesti halusimme kuitenkin kiinnittää huomiota työnhyvinvointiin, jossa oli kyselyn perusteella kokonaisuutena kehittämisen varaa”, Hannu kertoo.

Henkilöstökyselystä selvisi, että toimenkuvissa oli epäselvyyksiä ja toimihenkilöiden roolit kaipasivat selkiyttämistä. Yrityksessä haluttiin myös kehittää esimiestyötä.

Koko henkilöstön yhteinen matka

Valmennustrion kehittämisohjelma tuotiin käytäntöön valmennuspäivien avulla. Valmennuspäivissä jokainen pääsi osallistumaan, ja ongelmia käsiteltiin avoimesti ja ratkaisukeskeisesti. Valmiita malleja ei tarjoiltu, vaan henkilöstö itse tuotti ratkaisukeinoja ongelmakohtiin ja niitä sovitettiin yrityksen tarpeisiin ja lähtökohtiin. Valmennus oli todella tehokas ja tiivis. Työskentelytapa toimi hyvin yrityksen arjessa. ”Osallistuttiin koko henkilöstö tähän matkaan”, Hannu summaa prosessia.

Tulokset jäävät elämään

Hankkeen toimintatapoja on kehitetty yrityksessä koko vuoden 2019 aikana. Toimintamalleista oli paljon hyötyä, ja yrityksellä on nyt työkaluja jatkaa hankkeen aikana luotuja toimivia käytäntöjä. ”Tulokset jäävät elämään, ja jatkamme oppien soveltamista. Esimerkiksi kehityskeskustelut on laajennettu koskemaan koko henkilöstöä ja palautteenannon mahdollisuuksia on parannettu. Kaikkien ääni pääsee kuuluviin”, toteaa Hannu.

Työhyvinvoinnin kehittäminen on jatkuva prosessi. Konkreettisena työkaluna siinä auttaa hankkeen avulla kehitetty työhyvinvoinnin vuosikello. Hankkeen lopullinen vaikuttavuus mitataan uudella henkilöstökyselyllä vuoden 2020 helmikuussa ja Hannu on luottavainen: ”Hankkeesta jäi todella positiiviset fiilikset – se oli erittäin onnistunut kokemus”.

Haastattelija: Veera Kiurujoki / Design Inspis

Muita asiakaskertomuksia

Hannu Hosio, Ojala Group
Riikka Saari profiilikuva

Riikka Saari
Palveluyksikön johtaja

Isot muutokset vaativat sitoutumista kaikilta

Vaasan kaupunki lähti mukaan Valmennustrion hankkeeseen, jonka avulla tuettiin henkilöstön ja esimiesten työtä suuren muutoksen keskellä.

Sote- ja maakuntauudistus on suurimpia hallinnon ja toimintatapojen uudistuksia, mitä Suomessa on tehty. Muutos haastaa uudenlaiseen toiminnan kehittämiseen ja johtamiseen sekä henkilöstön aitoon osallistamiseen. Valmennustrio on vastannut tähän haasteeseen Henkilöstölähtöisellä johtamisella onnistuneeseen muutokseen -hankkeella. Hankkeen tavoitteena oli tukea sosiaali- ja terveyspalvelualan organisaatioiden muutosvalmiutta ja muutosten onnistumista sekä parantaa henkilöstölähtöistä johtamista. Yksi hankkeeseen osallistujista oli Vaasan kaupungin vanhustenhoito. Vaasassa on kaiken kaikkiaan kuusi vanhusten palvelutaloa. Riikka Saari työskentelee yksikönjohtajana 45 asukkaan Fyrrykartanossa, joka on yksi Vaasan kaupungin tehostetun palveluasumisen yksiköistä. Leena Kaunisto oli hankkeen toteuttamisen aikana Vaasan kaupungin henkilöstöjohtajana.

Ammattimaista tukea muutokseen

Kuten monissa muissa kunnissa, myös Vaasassa on muutettu vanhustenhoidon palvelukonseptia ja toimintamallia. ”Tarvitsimme tukea sekä esimiehille että henkilöstölle uuden toimintamallin käyttöönottoon. Valmennustrion Jonna Jantunen tuli esittelemään meille heidän tapaansa auttaa organisaatioita viemään läpi muutoksia. Silloin todellakin kysyntä ja tarve kohtasivat”, Leena muistelee työn aloitusta. Tehtyjen kyselyiden avulla oli selvinnyt, että esimiesten sen hetkinen osaaminen ei koulutuksesta huolimatta ollut riittävää näin suuresta toimintamallin muutoksesta selviytymiseen. ”Muutostilanteissa on tärkeää, että esimiestyö on toimivaa”, Leena jatkaa.

Muutosagentit hommiin

Valmennustrion hankkeessa jokaiselle organisaatiolle toteutettiin oma kehittämisohjelma, jossa tuettiin johtoa, esimiehiä sekä työntekijöitä yhteistyössä kohtaamaan muutokset rakentavasti ja ratkaisukeskeisesti. Lisäksi koulutettiin sisäisiä muutosagentteja, jotka perehtyivät onnistuneen muutoksen toteutukseen myös hankkeen jälkeen. Henkilöstö- ja muutostyöryhmissä luotiin muutosjohtamisen mallit ja työkalut, jotka auttoivat koko organisaatiota toteuttamaan muutokset onnistuneesti.

”Valmennustrion muutosagentti-konsepti on erittäin hyvä, sillä sen avulla saimme henkilöstön ja esimiehet sitoutumaan uuteen toimintamalliin ja miettimään omaa rooliaan. Muutos ei ollut suuri haaste pelkästään esimiehille, vaan myös työntekijöille, sillä piti oppia uutta. Kehittämisohjelman avulla saimme selville kehittämiskohteita kaikista palvelutaloista ja pienkodeista. Jotta henkilökunta ja palvelukotien asukkaat voivat hyvin, kehittämissilmälasit täytyy pitää koko ajan päässä”, Leena kertoo.

Ihmiset etusijalla käytännön tekemisessä

”Palvelurakenteen muutos on vaikuttanut myös toimintamallien muuttumiseen. Vuoden 2013 jälkeen Vaasassa on vähennetty radikaalisti laitoshoitoa. Kaupunkiin on rakennettu viisi uutta palvelutaloa, joten tarvitsimme myös uusia toimintatapoja ja hoitokulttuuria. Laitoshoidosta palveluasumisen puolelle siirtyminen vaatii henkilöstöltä opettelua uusiin työtapoihin. Kehitystyössä lähdimme yhdessä liikkeelle ihmislähtöisestä ajattelusta. Henkilöstö oli työssä vahvasti mukana”, Riikka kertoo.

Työ aloitettiin johdolle pidetyllä aloitustilaisuudella. Tämän jälkeen tulivat henkilöstöinfot ja lähtötilanteen kartoitus. Työn kuluessa esimiehille pidettiin yhteisiä työpajoja. Lisäksi kokoontui kolme muuta työryhmää: muutostyöryhmä, henkilöstöryhmä ja ohjausryhmä. Lopussa tehtiin vaikuttavuuden seurantakartoitus ja pidettiin päätöstilaisuus. Valmennustrion Jonna Jantunen oli koko ajan vahvasti mukana työn tekemisessä yhdessä vaasalaisten kanssa. ”Tavoitteenamme oli onnistunut muutos, henkilöstömme työhyvinvointi ja myös asukkaidemme parempi vointi. Koko henkilöstö lähti innolla mukaan, sillä tärkeää päästä kehittämään omaa työtä ja saada se sujuvaksi. Saimme työkaluja myös tulevaisuuden muutosten käsittelyyn”, Riikka jatkaa.

”Jonnan apu oli ensiarvoisen tärkeää. Hän kävi palvelutaloissa ja pienkodeissa ja osallistui ryhmien kokouksiin. Hän myös raportoi ohjausryhmälle ja esimiehille työn etenemisestä. Hänen johdollaan valitsimme kehittämistavoitteita ja veimme ne läpi. Jonna tarkisti koko ajan, että sovitut asiat etenevät”, Leena kiittelee.

Konkreettisia käytännön parannuksia

Työn tuloksena kaikissa palvelutaloissa tehtiin konkreettisia muutoksia, jotka paransivat työn sujuvuutta. ”Teimme esimerkiksi tiimityösopimukset. Niihin on listattu, miten kussakin pienkodissa toimitaan ja mihin arvoihin toimintamme perustuu. Kirjasimme ylös myös niitä töitä, joita ei ole kerrottu missään, mutta jotka pitää kuitenkin tehdä. Näin uusien työntekijöiden perehdyttäminen on helpompaa”, Riikka kertoo työn tuloksista. Uutena aktiviteettina Vaasassa aloitettiin myös kaverimummu- ja kaveripaappa-toiminta. ”Haluamme asukkaillemme mahdollisimman normaalia arkea: ei pelkkiä rutiineja, mutta ei myöskään mitään ylilyöntejä. Kaverimummut ja -paapat käyvät toisissa pienkodeissa tapaamassa muita mummuja ja paappoja. Näin saamme virkistystä asukkaiden arkeen ja samalla myös eri yksiköiden hoitajat tutustuvat toisiinsa”, Riikka jatkaa.

Tärkeät asiat esiin

Seka Leena että Riikka ovat erittäin tyytyväisiä Valmennustrion työhön. ”Yhteistyö Jonnan kanssa sujui loistavasti. Valmennustriolla on paljon asiantuntemusta. Heidän konseptillaan saadaan esiin tärkeät asiat ja kaikki muutoksessa mukana olijat sitoutumaan työhön. Työn onnistumisessa oli olennaista se, että Jonna oli koko ajan työssä mukana”, Leena toteaa.

Vaikka hanke on nyt päättynyt, sen vaikutukset näkyvät edelleen käytännön työssä. ”Muutostyöryhmä on jatkanut toimintaansa, mutta nimi on vaihtunut Motivaattoreiksi. Ryhmässä on mukana yksikönjohtajat ja edustajat jokaisesta palvelutalosta ja pienkodista. Motivaattorit tapaavat neljä kertaa vuodessa ja jatkavat kehittämistoimenpiteitä. Vaikka jokaisessa talossa on omat kohteensa, ryhmän yhteistyön ansiosta kehittämistoimenpiteitä on voitu viedä eteenpäin muihinkin taloihin”, Riikka kertoo.

Leena suosittelee Valmennustrioa kaikille organisaatioille, joissa on tulossa muutoksia. ”Valmennustrio on erittäin ammattitaitoinen kehittäjä. Heillä on kyky saada ihmiset ottamaan vastuuta ja antamaan oman panoksensa työhön”, Leena sanoo. Myös Riikan mielestä Valmennustrion palvelut ovat paikallaan silloin, kun tarvitaan tukea muutoksen läpiviemiseen. ”Oman organisaation ulkopuolinen henkilö osaa lähestyä  asioita eri tavalla kuin sellainen, joka tuntee alansa läpikotaisin. Kehittämistyössä tämä on eduksi”, Riikka hoksauttaa.

Haastattelija: Anne Peltola / Design Inspis

Muita asiakaskertomuksia

Riikka Saari Profiilikuva
Sirpa Lappalainen

Sirpa Lappalainen
Henkilöstöpäällikkö

Hyvin toteutetun henkilöstökyselyn tuloksista on hyötyä

Valmennustrion toteuttamalla henkilöstökyselyllä selvitettiin Pentti Hämeenaho Oy:n henkilöstön toiminnan merkitystä hyvinvointiin.

Pentti Hämeenaho Oy on raahelainen terästehtaan tehdaspalveluun erikoistunut kuljetus- ja konepalveluliike. Yritys toimii SSAB Europe Oy:n Raahen terästehtaan alueella sekä eri maarakennuskohteissa ympäri Suomea tarjoten työpaikan noin 200 työntekijälle, toimihenkilölle ja aliurakoitsijalle. Yrityksen kalustoon kuuluu kuorma-autoja, maansiirtoautoja, kuonankuljetusajoneuvoja, maansiirtokoneita, trukkeja, konttikurottajia, pyöräkoneita, murskaus- ja seulontalaitteita ja muuta erikoiskalustoa yhteensä noin 120 yksikköä.

Pentti Hämeenaho Oy:n henkilöstöpäällikkö Sirpa Lappalainen tutustui ensimmäisen kerran Valmennustrioon työeläkeyhtiön kautta. ”Meillä oli työeläkeyhtiömme kanssa työhyvinvointihanke, jossa halusimme selvittää henkilöstön toiminnan merkitystä hyvinvointiin ja organisaation tuottavuuteen”, Sirpa kertoo.

Selkeät tavoitteet

Yritys lähti selvittämään henkilöstönsä työhyvinvointia Valmennustrion toteuttaman henkilöstökyselyn avulla. Yhdessä Valmennustrion Virpi Ilmakankaan kanssa yritys suunnitteli kyselyn sisällön juuri heille sopivaksi. ”Valmennustriolla oli hyvä pohja, jota muokkaamalla saimme meidän tarpeisiin soveltuvan kyselyn”, Sirpa muistelee. Ensimmäinen kysely toteutettiin keväällä 2018 lähettämällä koko henkilöstölle linkki kyselyyn sähköpostissa.

Kyselyn jälkeen Pentti Hämeenaho Oy:n ja Valmennustrion yhteistyö on jatkunut ja uusi kysely on tehty vuonna 2019. ”Ensimmäinen kysely oli tunnusteleva. Halusimme tietää, missä meillä on kehityskohteita työntekijöidemme mielestä. Toisella kyselyllä halusimme selvittää, mitä olemme saavuttaneet ensimmäisen kyselyn jälkeen tehdyillä toimenpiteillä ”, Sirpa jatkaa.

Yritys asetti myös ensimmäiselle kyselylle selkeät tavoitteet. ”Halusimme parantaa työntekijöidemme työhyvinvointia ja toimintamme laatua. Myös ongelmaratkaisukyvyn ylläpitäminen oli yksi painopisteistämme. On tärkeää saada henkilöstö miettimään, miten ongelmia voidaan ratkaista ja mitkä ovat oikeat kanavat viedä asioita eteenpäin”, Sirpa kertoo.

Vaihe kerrallaan eteenpäin

Pentti Hämeenaho Oy:n ja Valmennustrion välisen sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen sovittiin yhdessä kyselyn aikataulu ja sisältö. Kyselyn jälkeen Valmennustrion Virpi Ilmakangas analysoi tulokset ja kävi ne läpi yhdessä yrityksen kanssa. Tulokset esiteltiin Valmennustrion vetämissä tilaisuuksissa: ensin esimiehille ja sen jälkeen osastoittain työntekijöille, joissa myös esimiehet olivat mukana. ”Osastojen omissa tilaisuuksissa mietimme yhdessä konkreettisia keinoja, miten voisimme ratkaista kyselyssä ja tilaisuuksissa esille tulleita kehitettäviä asioita”, Sirpa toteaa.

Mitä kyselyllä saavutettiin?

Kyselyn avulla selvisi, että yrityksen ja sen työntekijöiden näkemykset kohtasivat monissa asioissa. Esiin nousi myös uutta. Tilaisuuksissa sovittuja osastokohtaisia kehitettäviä asioita lähdettiin viemään eteenpäin osastojen esimiesten johdolla. ”Koko organisaatiota koskevina kehitysasioina käynnistettiin kehityskeskustelut. Lisäksi perustettiin työryhmiä, jotka lähtivät suunnittelemaan ja kehittämään yrityksen yhteisiä prosesseja. Tästä esimerkkinä intranetin päivittäminen ja sen käyttöasteen nostaminen”, Sirpa kertoo tuloksista.

Osaavan kumppanin kanssa on helppo työskennellä

Sirpan mukaan yhteistyö Valmennustrion kanssa sujui hyvin. Valmennustriolta yritys sai työkalut, joilla he lähtivät kartoittamaan tilannetta. ”Valmennustrion Virpi Ilmakangas toi esiin hyvän ratkaisukeskeisen mallin, jolla ongelmiin ja kehitysideoihin voidaan pureutua ja viedä niitä eteenpäin. Tätä mallia voimme hyödyntää myös tulevaisuudessa”, Sirpa toteaa.

Sirpa suosittelee Valmennustrioa yhteistyökumppanina kaikenlaisille yrityksille alasta riippumatta. ”Organisaation koolla ei ole merkitystä. Tarvitaan vain halu kehittää yrityksen toimintatapoja. Näillä toimilla saadaan lisättyä työhyvinvointia ja tuottavuutta”, Sirpa jatkaa.

Haastattelija: Anne Peltola / Design Inspis

Muita asiakaskertomuksia

Sirpa Lappalainen
Anne Valli, Gugguu COO profiilikuva

Anne Valli
Gugguu COO

Bränditutkimuksella hyvä kuva onnistumisista ja kehittämiskohteista

Valmennustrion toteuttaman bränditutkimuksen avulla Gugguu Oy sai hyvän kokonaiskuvan oman brändinsä tilanteesta.

Gugguu Oy valmistaa ja myy verkkokaupassaan lastenvaatteita. Vaatteet ovat korkealaatuisia, ekologisia ja eettisesti tuotettuja sekä designiltaan selkeitä. Yrityksellä on toimipisteet Oulussa ja Tampereella: vaatteet suunnitellaan Oulussa ja verkkokaupan varasto ja yrityksen kansainvälistymistiimi sijaitsevat Tampereella. Jälleenmyyjiä Gugguulla on sekä Suomessa että ulkomailla. ”Halusimme tietoa Gugguun brändin nykytilasta. Yhteistyökumppanimme ehdotti meille Valmennustrioa, sillä heillä oli yrityksestä hyviä kokemuksia”, kertoo Anne Valli, yksi Gugguun omistajista.

Ketterän yrityksen kanssa on helppoa tehdä yhteistyötä

Valmennustrion tarjoamat palvelut sopivat Gugguun tarpeisiin erinomaisesti. Ketteränä yrityksenä Valmennustrio pystyi toteuttamaan bränditutkimuksen nopeasti ja kustannustehokkaasti. Myös Valmennustrion referenssit vakuuttivat Annen. Tutkimus toteutettiin vuoden 2018 syksyllä. ”Halusimme tietää, mitä mieltä asiakkaamme ovat yrityksestämme ja tekemisistämme. Bränditutkimus oli tähän juuri oikea työkalu”, Anne toteaa.

Yhteistyö Valmennustrion kanssa alkoi yhteisellä palaverilla. ”Valmennustrion Jonna Jantunen tuli toimipisteeseemme Tampereelle. Kävimme yhdessä läpi, mitkä ovat ne keskeisimmät asiat, joihin haemme tutkimuksella vastauksia”, Anne kertoo. Tutkimuksessa käytettävät kysymykset mietittiin yhdessä Jonnan ja Gugguun tiimin kanssa. ”Jonnalla oli jo valmiita ehdotuksia, jotka yhdessä hioimme Gugguun tarpeita vastaaviksi”, Anne jatkaa.

Omat kanavat käyttöön

Kun kysymykset olivat valmiina, Gugguu hyödynsi omia kanaviaan asiakkaidensa tavoittamiseen. ”Laitoimme linkin kyselyyn uutiskirjeeseemme ja Facebook-sivuillemme”, Anne toteaa. Asiakkaiden kiinnostus kyselyä kohtaan yllätti sekä Valmennustrion että Gugguun. ”Asiakkaamme ottivat kyselyyn vastaan innostuneesti ja saimme todella paljon vastauksia!”, Anne muistelee. Lopulta Gugguun kyselylle asettamat tavoitteet ylittyivät kymmenkertaisesti!

Mitä hyötyä bränditutkimuksesta oli?

Koska vastauksia tuli erittäin paljon, yritys sai niistä kattavan kuvan omista onnistumistaan ja myös kehittämiskohteistaan. Kyselyssä käytettiin paljon avoimia vastauskenttiä, joihin asiakkaat saivat itse kirjoittaa. ”Osa vastauksista ei yllättänyt meitä, sillä kuuntelemme jatkuvasti herkällä korvalla palautetta. Tutkimuksen ansiosta saimme tietää myös asiakasuskollisuuslukumme, pienen kilpailija-analyysin ja miten voisimme edelleen kehittää tuotteitamme ja palveluitamme”, Anne kertoo lopputulemasta.

Bränditutkimuksen tekemisen jälkeen Gugguu on vahvistanut toiminnassaan niitä asioita, joita asiakkaat vastaustensa perusteella arvostavat. Yritys on tehnyt myös paljon toimenpiteitä kehittämiskohteiden parantamiseksi.

Miksi kannattaa tilata bränditutkimus?

Anne suosittelee lämpimästi Valmennustrioa yhteistyökumppanina. ”Valmennustrion kanssa työskentely oli helppoa ja ketterää. Jonna hoiti työnsä erittäin hyvin ja ammattimaisesti. Hän onnistui poimimaan hyvin kyselyn vastauksista oikeat asiat ja tekemään niistä selkeät ja kattavat yhteenvedot”, Anne kiittelee. Työn aikana Anne ja Jonna tapasivat kasvotusten sekä työtä aloittaessa että tutkimuksen valmistuttua. Muutoin viestintä hoidettiin joustavasti sähköpostilla. ”Yhteiset palaverimme olivat hyödyllisiä. Pidin myös siitä, että työssä mentiin suoraan asiaan ja reippaasti eteenpäin”, Anne jatkaa.

Bränditutkimuksen tekemistä Anne suosittelee kaikille kasvuyrityksille, jotka haluavat saada toiminnastaan kattavati palautetta. Tutkimus antaa hyvän kokonaiskuvan yrityksen tilanteesta ja auttaa myös uuden palvelun analysoimisessa.

Haastattelija: Anne Peltola / Design Inspis

Tutustu bränditutkimuspalveluumme, jonka tuloksien avulla voidaan kehittää organisaation kilpailukykyä ja erottumista kilpailijoista.

Muita asiakaskertomuksia

Anne Valli, Gugguu COO Profiilikuva
Asiakasreferenssi prosessikehitysvalmennus

Jaana Valjus
Oulun evankelis-luterilainen seurankuntayhtymä

Kehittämistyötä asiakasorganisaation ehdoilla

Valmennustrio auttoi Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymää hahmottamaan paremmin prosessikokonaisuuksia ja parantamaan asiakaspalveluaan.

Oulun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Jaana Valjus vastaa tiimiesimiestensä kanssa isosta kokonaisuudesta. Tiimejä on yhteensä neljä: huolto, rakennuttaminen, tilapalvelut ja emäntäpalvelut. Heille kuuluvat kaikki rakennuttamiseen ja kiinteistöjen ylläpitoon ja huoltoon liittyvät tehtävät. Emäntäpalvelut tuottavat tarjoilupalvelut niin leirikeskuksiin kuin juhlatapahtumiin. ”Yksittäisiä kohteita meillä on 80. Onneksi meillä on hyvät tiimit, joiden kanssa tehdä töitä”, Jaana kertoo organisaationsa vastuualueista.

Hyvä yhteistyö kantaa vuosien yli

Seurakuntayhtymä on tehnyt yhteistyötä Valmennustrion Jaana Turusen kanssa vuodesta 2008 saakka, jo ennen Valmennustrion perustamista. ”Yhteistyö Valmennustrion kanssa on ollut erittäin sujuvaa. Jaana Turusen asiantuntijuus on vertaansa vailla. Esimerkiksi prosessien kehittäminen tapahtuu aina asiakkaan organisaation tavoitteiden mukaisesti eikä tarvitse ostaa mitään valmista tuotepakettia. Työkalut ja esitysmateriaalit ovat kunnossa ja voimme keskittyä meidän organisaatiollemme olennaisiin asioihin”, Jaana kertoo yhteistyöstä.

Pitkäjänteistä yhteistyötä

Valmennustrion kanssa seurakuntayhtymä on kehittänyt emäntäpalveluiden ja rakennuttamisen prosesseja. ”Uusien tiimiesimiesten lisäksi osallistimme kehitystyöhön myös pidempään talossa olleet esimiehet. Halusimme lisäksi panostaa asiakaspalvelumme parantamiseen”, Jaana kuvailee lähtötilannetta. Yhteisen kehittämisen lisäksi tiimiesimiehet saavat myös henkilökohtaista esimiesvalmennusta.

Avoin ja luottamuksellinen keskustelu on tärkeää.

Työn onnistumisen kannalta on tärkeää osallistaa koko henkilökuntaa. ”Kun asioista keskustellaan avoimesti, työntekijät saavat sanoittaa prosessin oman näköisekseen ja siten myös sitoutuvat siihen paremmin”, Jaana toteaa. Tässä kaikessa Valmennustrio on korvaamattomana apuna. ”Avoin keskustelu, selkeä ja määrätietoinen eteneminen kohti tavoitetta ja säännölliset tapaamiset noin 6–8 kertaa vuodessa ovat auttaneet meitä toimimaan paremmin yhdessä. Yksistään omalla porukalla pidettäviä kehittämispalavereita saatetaan helposti siirtää”, Jaana kertoo Valmennustrion kanssa työskentelyn eduista.

Monipuolisia hyötyjä

Yhteistyö Valmennustrion kanssa on poikinut monenlaisia hyötyjä organisaatiolle. Prosessit on saatu kuvattua, asiakaspalvelu on parantunut erityisesti tilapalveluissa ja emäntäpalveluissa, työssä jaksaminen, työviihtyvyys ja motivaatio ovat myös parantuneet. ”Prosesseja selkiyttämällä olemme saaneet vähennettyä ylitöitä, mikä puolestaan on parantanut työmotivaatiota ja jaksamista”, Jaana toteaa tyytyväisenä. Prosessikuvausten avulla myös hankalammatkin hommat on saatu rutiininomaisiksi, ja niitä on voitu vastuuttaa alemmille tasoille selkeiden ohjeiden ja toimintamallien avulla. Tuloksia seurakuntayhtymä mittaa sairauspoissaolojen ja vaihtuvuuden määrällä sekä työhyvinvointikyselyllä. ”Henkilökuntamme on nyt silmin nähden virkeämmän ja iloisemman oloista”, Jaana jatkaa.

Valmennustrion palveluita Jaana suosittelee lämpimästi nin aloitteleville yrityksille oleellisten asioiden löytämiseen kuin tilanteisiin, joissa on esimerkiksi tulossa yrityskauppa, yhdistyminen, johtaja vaihtumassa, yrityksen toiminta on vähän nuupahtanut tai työhyvinvointi yrityksessä on laskenut.

Haastattelija: Anne Peltola / Design Inspis

Muita asiakaskertomuksia

Asiakasreferenssi Prosessikehitysvalmennus
Maria Puotiniemi

Maria Puotiniemi
POP muutoksen tuki

Isoissa muutoksissa esimiehet tarvitsevat tukea

Valmennustrio selvitti yhdessä POP muutoksen tuki -hankkeen kanssa, minkälaista tukea esimiehet tarvitsevat tulevaan maakunta- ja sote-uudistukseen liittyen.

POP muutoksen tuki on Pohjois-Pohjanmaan liiton hallinnoima hanke. Hankkeen rahoitus koostuu ESR-rahoituksesta sekä Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin että Pohjois-Pohjanmaan liiton rahoitusosuuksista. Hankkeen tavoitteena on varmistaa, että organisaatioiden johto, esimiehet ja henkilöstö saavat oikeaa, yhtenäistä ja ajan tasalla olevaa tietoa maakunta- ja soteuudistuksen lähtökohdista, tavoitteista, etenemisestä ja vaikutuksista.

Hanke järjestää muutostilannetta tukevia koulutuksia, joiden avulla edistetään muutoksen läpiviemistä, kehitetään henkilöstön osaamista ja lisätään valmiutta siirtyä uuteen maakuntaan. ”Jo yksin Pohjois-Pohjanmaalla maakunta- ja soteuudistus koskettaa 46 eri organisaatiota. POP muutoksen tuki -hankkeessa on mukana henkilöitä kaikista näistä organisaatioista”, toteaa hankkeen projektipäällikkö Maria Puotiniemi.

Kilpailutus kyselyn toteuttamisesta

Pohjois-Pohjanmaalla uudistus koskee noin 20 000 ihmisen työtä. ”Uudistus merkitsee muutoksia monen työhön. Hankkeessa välitämme tietoa ja järjestämme uudistusta ja erityisesti esimiestyötä koskevia koulutuksia ja valmennuksia. Keskeisiä sisältöjä koulutuksissamme ovat muutosjohtaminen, esimiestyön kehittäminen, työhyvinvoinnin parantaminen sekä asiakaslähtöisen toiminnan kehittäminen”, Maria kertoo.

Valmennustrion ja hankkeen yhteistyö alkoi julkisen kilpailutuksen kautta. Kilpailutuksessa hanke haki tekijää esimiehille suunnatulle kyselylle, jonka tarkoituksena oli selvittää, minkälaista tukea esimiehet itse asiassa tarvitsevat eniten. ”Valmennustrio täytti kaikki edellytykset, mitä kilpailutuksessa esitettiin palveluntuottajalle. Heillä oli kokemusta esimiestyön kehittämisestä ja muutosprosessin onnistuneesta läpiviemisestä. Heidän asiantuntemuksensa antoi hyvän tuen kyselyn sisällön rakentamiseen ja tulosten analysointiin”, Maria toteaa.

Keskiössä esimiestyö

Kyselyn avulla saimme konkreettista tietoa esimiesten muutostuen tarpeista.

Kysely ja siihen liittyvä työpaja toteutettiin helmi-maaliskuussa 2018. ”On tärkeää, että näin suuressa muutostilanteessa esimiehet tulevat kuulluksi. Saimme kyselystä konkreettista tietoa esimiesten muutostuen tarpeista. Tätä tietoa olemme pystyneet hyödyntämään hankkeen toiminnan ja koulutusten sisällön suunnittelussa”, Maria jatkaa.

Valmennustrion puolelta työssä olivat mukana Virpi Ilmakangas ja Jaana Turunen. Hankkeen osalta kyselyn toteuttamista koskevassa työryhmässä oli mukana edustajia yhdestätoista eri organisaatiosta Pohjois-Pohjanmaalta. Kyselyn sisällön hanke suunnitteli yhteistyössä Valmennustrion kanssa. Kyselyn jälkeen Valmennustrio järjesti työpajan, jossa kyselyn tulokset käytiin läpi yhdessä työryhmän kanssa. Tulosten analysoinnin lisäksi työpajassa mietittiin myös jatkotoimenpiteitä. ”Kyselystä saimme hyviä eväitä hankkeemme toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen sekä sisällön kohdentamiseen oikeisiin asioihin. Kyselyn perusteella esimiehet tarvitsevat eniten tietoa sekä tukea arjen esimiestyön kehittämiseen”, Maria tiivistää.

”Yhteistyö Valmennustrion kanssa sujui erittäin hyvin, vaikka aikataulu oli todella tiukka. Kaikki saatiin kuitenkin tehtyä suunnitelmien mukaisesti niissä aikatauluissa, mitkä oli alunperin asetettu”, Maria muistelee. Hän suosittelee yhteistyötä Valmennustrion kanssa erityisesti kaikille sellaisille organisaatioille, jotka ovat kiinnostuneet arjen työhyvinvoinnin ja esimies/tiimityön kehittämisestä.

Haastattelija: Anne Peltola / Design Inspis

Haastattelun lisäksi artikkelissa on käytetty lähteenä hankkeen verkkosivustoa: https://www.pohjois-pohjanmaa.fi/kehittaminen/omat-hankkeet/

Muita asiakaskertomuksia

Maria Puotiniemi
Katri Nickels

Katri Nickels
Stockmann

Sanna-Mari Jormanainen

Sanna-Mari Jormanainen
Stockmann

Valmennuksesta varmuutta esimiestyöhön

Stockmann konsernin valokuvausstudion esimiehet saivat työkaluja arjen esimiestyöhön Valmennustrion valmennuksesta.

Stockmannin konsernin alla toimiva valokuvausstudio päätyi Valmennustrion esimiesvalmennukseen hyvin yllättävää reittiä: eräs työntekijöistä oli nimittäin voittanut alkusysäyksen valmennukseen messuilta! Katri Nickels, Head of Digital Stores and Services, kertoo, että messujen arpajaisvoitto tuli Stockmannilla kuitenkin hyvään käyttöön. ”Halusimme kohdentaa valmennuksen valokuvausstudion esimiehillemme. Osa heistä oli kokeneempia, mutta osa vielä suhteellisen tuoreita esimiehiä. Valmennuksen avulla halusimme tuoda lisää varmuutta esimiesten työhön ja päätöksentekoon”, hän kertoo.

Stockmannin valokuvausstudiossa työskentelee yhteensä 30 hengen tiimi, jossa on kolme tiimiesimiestä. Jokaisella esimiehellä on suurin piirtein yhtä suuret tiimit. Tiimit on jaettu tehtäväaluettain koordinaattoreihin, tekstin tuotantoon ja valokuvauspuolen ammattilaisiin. Esimiesvalmennuksen suunnittelu Valmennustrion kanssa aloitettiin loppuvuodesta 2017. Valmennuskokonaisuus saatiin päätökseen ennen juhannusta 2018.

Tiimin tarpeisiin räätälöityä valmennusta

Valmennuksen aluksi Valmennustrio toteutti valokuvausstudion tiimien jäsenille kyselyn, jonka avulla kartoitettiin esimiestyöskentelyn lähtötilannetta. Kyselyn tuloksista Valmennustrio sai hyvät lähtökohdat valmennuksen räätälöinnille Stockmannin tarpeisiin ja löysi juuri ne asiat, joihin kannatti pureutua valmennettavien esimiesten kanssa.

Valmennukseen sisältyi yhteensä kolme puolen päivän valmennustilaisuutta ja yksi päätöstilaisuus, jossa kerrattiin ja vedettiin yhteen valmennuksen sisältöä. ”Valmennus tuntui tehokkaalta, mutta samalla myös mukavan yksityiseltä ryhmämme pienen koon takia”, kertoo valmennuksessa mukana ollut Team Leader Sanna-Mari Jormanainen. Jokaisella valmennuskerralla oli oma teemansa. Valmennustrion yritysvalmentaja Merja Takamäki johdatti ensin valmennettavat alustuksellaan aiheeseen, jonka jälkeen aiheesta keskusteltiin yhdessä. ”Paneuduimme muun muassa itsensä johtamiseen, tunteiden johtamiseen, ajanhallintaan ja kehittämissuunnitelmiin”, Sanna-Mari muistelee.

Apua arjen työhön

Valmennuksesta saimme käytännön apua arjen kiireiseen työhön.

Valmennuksesta Stockmannin valokuvausstudion tiimiesimiehet saivat konkreettista apua ja neuvoja muun muassa ajanhallintaan. ”Opimme tunnistamaan oman työmme aikavarkaita ja sitä, miten työpäivän aikana esille tulevia impulsseja pitäisi käsitellä. Kaikkiin asioihin ei kannata lähteä saman tien mukaan, vaan pitäisi tehdä ensin kesken olevat asiat loppuun ja kirjata nämä uudet impulssit omalle impulssilistalleen. Priorisointi on erittäin tärkeää”, Sanna-Mari kertoo valmennuksesta saamistaan neuvoista. Sekä Katrille että Sanna-Marille jäi Merjasta erittäin osaava mielikuva: ”Merja on asiantunteva ja empaattinen yritysvalmentaja. Hän pystyi omalla olemuksellaan ja tyylillään luomaan luotettavan ilmapiirin, jossa meidän kaikkien valmennettavien oli helppo keskustella”, Sanna-Mari kertoo.
Sekä Katrin että Sanna-Marin mielestä valmennus sopii erityisesti työssään aloitteleville esimiehille. ”Palautteen oikea antaminen, itsensä johtaminen ja pririsointi ovat hyviä työkaluja ja antavat varmuutta esimiestyöhön”, he molemmat toteavat.

Haastattelija: Anne Peltola / Design Inspis

Muita asiakaskertomuksia

Katri Nickels
Tuomas Lohi

Tuomas Lohi
Kempeleen kunta

Valmennustrio toteutti Kempeleen kunnassa esimiesvalmennuksen

Pienempi toimija pystyy tarjoamaan palveluita ketterästi.

Kempele on 18 000 asukkaan voimakkaasti kehittyvä kunta Oulun seudulla. Se on myös yksi Suomen nopeimmin kasvavista kunnista. Työnantajana Kempeleen kunta haluaa tukea kunnan palveluksessa olevien esimiesten esimiesosaamista. Valmennustrio toteutti Kempeleen kunnalle vuoden 2017 aikana monipuolisen esimiesvalmennuksen.

Monet yritykset tarjoavat nykyään valmennuspalveluita. ”Valintaan vaikuttavat näiden yritysten palveluksessa olevat henkilöt. Heidän kauttaan syntyy perusluottamus yrityksen ammattitaitoon ja osaamiseen”, kertoo kunnanjohtaja Tuomas Lohi. ”Tunsin Valmennustrion Jonna Jantusen jo entuudestaan. Olin tehnyt hänen kanssaan aiemmin yhteistyötä ja tiesin, että häneltä löytyy vahvaa ammattiosaamista”, Tuomas muistelee. Valmennustrio vakuutti kunnan päättäjät lopulta niin raikkaudellaan, aktiivisuudellaan kuin ammattitaidollaan. ”Heillä on aktiivista viestintää ja he ovat mukana sosiaalisessa mediassa. Heihin on helppoa törmätä. Heiltä löytyy sekä tuoretta näkemystä että vankkaa ammattitaitoa”, Tuomas kertoo.

Räätälöity esimiesvalmennus

Valmennustrio toteutti Kempeleen kunnan esimiehille juuri heidän tarpeisiinsa räätälöidyn valmennuksen.

Mielestäni Valmennustrion ketteryys toimii heidän edukseen. Pieni ja uusi toimija voi helposti muokata valmennusten sisältöjä asiakkaidensa tarpeiden mukaan. Valmennustrion valmennuksista kävi hyvin ilmi, että ne oli suunniteltu juuri meidän kunnallemme eivätkä ne olleet minkään valmiin konseptin mukaisia

Kempeleen kunnassa tehdään vuosittain henkilöstön koulutussuunnitelma. ”Viime vuonna panostimme erityisesti esimieskoulutukseen. Siksi toteutimme Valmennustrion kanssa tämän laajemman valmennuskokonaisuuden”, Tuomas toteaa. Esimiesvalmennuksessa oli yhteensä neljä puolen päivän kokonaisuutta, joissa jokaisessa oli oma teemansa. Valmennuksiin kutsuttiin kaikki kunnan 60 esimiestä. ”Kaikkien valmennuspäivien yhteisenä punaisena lankana oli positiivisen johtamisen kehittäminen. Valmennusten ansioista teimme kuntaan myös yhteiset pelisäännöt, Kempeleen tapa johtaa”, Tuomas kertoo valmennusten sisällöistä.

Arjen esimiestyön tukeminen

Valmennustrion toteuttama esimiesvalmennus antoi Kempeleen kunnalle alkusysäyksen säännöllisempään esimieskoulutukseen. ”Nyt koulutamme esimiehiämme suunnitelmallisemmin. Työnantajana haluamme tukea sekä henkilöstömme ammatillista että esimiesosaamista. Pelkkä ammatillinen osaaminen ei riitä – myös itsensä kehittäminen johtajana on tärkeää”, Tuomas toteaa. Valmennustrion Jaana Turusen vetämiin valmennuksiin Tuomas on erittäin tyytyväinen. ”Saavutimme ne tavoitteet, jotka olimme asettaneet. Toimipa organisaatio sitten kunta- tai yrityssektorilla, niin johtamisen lainalaisuudet ovat samat. Valmennustrion valmennukset sopivat mielestäni näin ollen kaikenlaisille oganisaatioille. Me Kempeleen kunnassa saimme valmennuksista apua arkipäivän johtamisen haasteisiin”, Tuomas tiivistää.

Haastattelija: Anne Peltola / Design Inspis

Muita asiakaskertomuksia

Tuomas Lohi
Back To Top