11.11.2025

Hyvä johtaja rakentaa luottamusta – konkreettiset teot ratkaisevat

Hyvä johtaja

Luottamus on johtamisen ydin ja hyvä johtaja rakentaa luottamusta päivittäin. Ilman luottamusta ei synny avointa keskustelua, aitoa yhteistyötä eikä rohkeutta uudistua. Kun luottamus on vahva, ihmiset uskaltavat kertoa näkemyksensä, myöntää virheensä ja kokeilla uutta.

Mutta luottamus ei synny pelkästään sanoista. Se syntyy tekojen johdonmukaisuudesta eli siitä, mitä johtaja tekee arjessa, päivä toisensa jälkeen.

Luottamus on yhteinen sopimus

Hyvä johtajuus ei ole vain tavoitteiden saavuttamista, vaan ennen kaikkea ihmissuhteiden luomista. Luottamus syntyy silloin, kun ihminen kokee, että hänen ajatuksensa ja tunteensa otetaan todesta, että häntä ei kuunnella vain muodollisesti, vaan aidosti kiinnostuneena.

Samalla tavalla Jari Hakanen (Työterveyslaitos) on todennut, että työn imun ja hyvinvoinnin taustalla on usein psykologinen turvallisuus eli tunne siitä, että voi luottaa sekä johtajaan että työyhteisöön.

Hyvä johtaja rakentaa tätä turvallisuutta joka päivä. Se ei ole kerran tehty päätös, vaan jatkuva valinta. Psykologisen turvallisuuden rakentamisesta voit lukea lisää täältä.

Kuunteleminen on luottamuksen kivijalka

Usein johtaja kuvittelee kuuntelevansa, vaikka todellisuudessa odottaa omaa puheenvuoroaan. Aito kuunteleminen tarkoittaa pysähtymistä ja kiinnostusta toisen ajatuksista, ilman tarvetta heti korjata, neuvoa tai päättää.

Kuten Maaret Kallio muistuttaa kirjassaan Lujasti lempeä: “Kuunteleminen on tapa kohdata ihminen – ei vain kuulla hänen sanojaan.”

Johtaja, joka kysyy kuulumisia ja kuuntelee edellä mainitulla tavalla, rakentaa kivijalkaa. Hän viestii: sinä olet minulle tärkeä. Ja juuri siitä alkaa luottamus.

Johdonmukaisuus on teko, ei luonteenpiirre

Luottamus syntyy ennustettavuudesta. Kun johtajan sanat ja teot ovat linjassa, ihmiset tietävät, missä mennään ja mitä heiltä odotetaan.

Pekka Mattila kirjoittaa teoksessaan Johda ihmistä (2015), että johtajuuden uskottavuus rakentuu arjen valinnoissa: ”Johtaja ei voi olla joka hetki täydellinen, mutta hänen täytyy olla toistuvasti rehellinen.”

Sama pätee myös epäonnistumisiin. Jos lupaus jää täyttämättä, pelkkä anteeksipyyntö ei aina riitä. Luottamus ei horju silloin, jos tekemättömästä asiasta otetaan vastuu ja toiminta korjataan.

Luottamus ei edellytä virheettömyyttä, vaan vastuunkantoa ja jatkuvuutta.

Inhimillisyys on johtajan vahvuus

Reija Paananen ja Marja-Liisa Manka ovat kirjoittaneet laajasti siitä, kuinka hyvä työilmapiiri rakentuu inhimillisestä johtamisesta. Mankan mukaan (Työn ilo – energiaa ja hyvinvointia työyhteisöön, 2011) johtaja, joka uskaltaa näyttää inhimillisyytensä, rohkaisee muitakin tekemään niin.

Kun johtaja tunnistaa omat rajansa ja näyttää keskeneräisyytensä, syntyy aitous. Luottamus kasvaa, kun ihmiset kokevat, että heidän pomonsa on “yksi meistä”, ei “meidän yläpuolellamme”.

Luottamus punnitaan vaikeissa hetkissä

Helppoina aikoina on helppo puhua luottamuksesta. Mutta entä silloin, kun paine kasvaa, kun syntyy epävarmuutta, konflikteja tai virheitä?

Juhani Tamminen sanoo kirjassaan Rohkeasti johtajuuteen (2019): “Johtajan tehtävä ei ole piilottaa vaikeuksia, vaan näyttää, että niistä selvitään yhdessä.”

Tutkimukset tukevat tätä. Harvardin professori Amy Edmondsonin tunnetut löydökset osoittavat, että huipputiimit tekevät usein enemmän virheitä. Ei siksi, että he olisivat huonompia, vaan siksi, että he uskaltavat kertoa virheistään avoimesti.

Siellä missä luottamus ja psykologinen turvallisuus ovat vahvoja, ihmiset uskaltavat nostaa ongelmat esiin ja oppia niistä.

Luottamusta ei vahvista täydellisyys, vaan rehellisyys epävarmuuden keskellä. Kun johtaja uskaltaa sanoa “en tiedä vielä”, hän tekee näkyväksi sen, mitä moni ajattelee mutta ei uskalla sanoa ääneen.

Arjen pienet teot ratkaisevat

Luottamus ei rakennu kerran vuodessa kehityskeskustelussa, vaan joka päivä: siinä, miten johtaja tervehtii, miten reagoi virheeseen, miten muistaa kiittää.

Risto Siilasmaa on kuvannut luottamuksen merkitystä kirjassaan Paranoidi optimisti (2018): “Luottamus on yrityksen tärkein pääoma. Se mitataan vasta silloin, kun kaikki ei mene suunnitellusti.”

Johtaja, joka muistaa kiittää, jakaa vastuuta ja uskaltaa pyytää palautetta, tekee näkyväksi sen, että ihmiset ovat arvokkaita. Ja kun ihminen kokee olevansa arvokas, hän antaa parhaansa.

Luottamus on johtajan tärkein pääoma

Luottamus on strateginen voimavara, joka vaikuttaa suoraan tuloksiin, työhyvinvointiin ja sitoutumiseen.

Marjo-Riitta Diehl ja Matti Vartiainen ovat tutkimuksissaan (Aalto-yliopisto, 2020) todenneet, että organisaatiot, joissa koetaan korkeaa luottamusta, ovat myös tuottavampia ja innovatiivisempia. Luottamus ei siis ole vain tunne, se on tulosvaikutteinen tekijä.

Hyvä johtaja ymmärtää tämän: Luottamus ei rakennu kerralla, vaan joka päivä, jokaisessa kohtaamisessa.

Kysymys ei ole siitä, onko organisaatiossasi luottamusta, vaan siitä, miten sinä johtajana rakennat sitä.