Ylä-Savon seurakuntayhtymä
Fasilitoiva johtaminen rakentaa yhteistä suuntaa
Ylä-Savon seurakuntayhtymä toimii useiden paikkakuntien ja kylien arjessa viiden kunnan alueella. Yhtymä on syntynyt seurakuntaliitosten myötä ja elänyt viime vuosina jatkuvassa muutoksessa. Rakenteita on uudistettu, toimintaa yhdistetty ja henkilöstöä vaihtunut. Kun muutokset koskettavat arkea monella tasolla tarvitaan yhteistä suuntaa, selkeitä toimintatapoja ja aktiivista vuorovaikutusta yli seurakunta- ja ammattirajojen.
Hallintojohtajana vuoden 2025 loppuun saakka toiminut Katariina Bergbacka kuvaa lähtötilannetta näin: “Tarvetta oli edelleen kehittää esihenkilötyötä sekä yhtymän ja siihen kuuluvien seurakuntien välistä yhteistyötä ja vuorovaikutusta. Halusimme panostaa koko henkilöstön yhteiseen kehittämiseen ja yhdessä oppimiseen.”’
Räätälöity valmennuskokonaisuus koko yhteisölle
Näihin tarpeisiin vastattiin Joustavuutta työelämään -hankkeella, jossa toteutettiin esihenkilövalmennus sekä kaksi koko henkilöstölle suunnattua työhyvinvointipäivää. Kokonaisuus rakennettiin tiiviissä yhteistyössä Valmennustrion Jenni Harjun ja hanketta koordinoivan ohjausryhmän kanssa. Tämä mahdollisti sen, että sisältö räätälöitiin aidosti Ylä-Savon seurakuntayhtymän arkea ja ajankohtaisia kysymyksiä vastaavaksi.
Hanke oli pitkäjänteinen prosessi, jossa yhdistyivät yhteinen pohdinta, käytännön harjoitukset ja arkeen vietävät työkalut. Esihenkilövalmennus loi pohjaa yhteisille toimintatavoille ja koko henkilöstö kohtasi toisensa työhyvinvointipäivissä työskennellen sekaryhmissä, yli seurakunta- ja ammattirajojen.
Esihenkilövalmennus: fasilitoivaa johtamista arjen tueksi
Esihenkilövalmennus koettiin laajasti hyödylliseksi. Se tarjosi aikaa pysähtyä oman työn äärelle, vahvisti osaamista ja toi näkyväksi sen, että monia asioita tehdään jo hyvin.
“Pitkäjänteinen työskentely ja hyvä ohjaus olivat tässä keskeisiä. Välitehtävät sitoivat esihenkilövalmennuksen teemat yhteen. Kokonaisuus oli hyvin suunniteltu ja haastoi pohtimaan, mikä on meille tärkeää ja tarkoituksenmukaista.” Kertoo seurakuntapastori Anne Pulkka.
Esihenkilövalmennuksessa pureuduttiin erityisesti osallistavaan ja fasilitoivaan johtamiseen. Tarkastelun kohteena olivat muun muassa se, miten esihenkilö voi osallistaa työntekijöitä yhteiskehittämiseen ja miten arjen kohtaamisia voidaan fasilitoida niin, että ihmiset tulevat kuulluiksi ja sitoutuvat yhteisiin ratkaisuihin. Opittua syvennettiin välitehtävien, käytännön harjoitusten ja yhteisen reflektion avulla. Esihenkilöt kokivat valmennuksen tärkeimmäksi anniksi vertaistuen vahvistumisen sekä osallistavaa johtamista tukevat työkalut, joita oli helppo viedä suoraan arkeen.
Katariina Bergbackan mukaan kokonaisuus palveli hyvin yhtymän henkilöstön kehittämistarpeita juuri tässä vaiheessa: “Fasilitointimenetelmien opettelu ja ratkaisukeskeiset työskentelytavat esihenkilötyössä olivat parasta antia.”
Työhyvinvointipäivät tukemassa koko yhteisöä
Esihenkilövalmennusta täydensivät kaksi koko henkilöstölle suunnattua työhyvinvointipäivää, joissa sovellettiin fasilitoivia työskentelytapoja isossa ryhmässä. Päivien tavoitteena oli vahvistaa yhteisöllisyyttä, lisätä ymmärrystä toisten työstä ja luoda tilaa yhteiselle keskustelulle. Moniammatillisissa sekaryhmissä työstettiin toimintamalleja henkilöstön esiin nostamiin tärkeisiin työyhteisötaitoihin mm. palautekulttuurin, yhteistyön, yhteisöllisyyden ja tiedonkulun teemoista.
Tilaisuuksissa monelle merkityksellisintä oli mahdollisuus tavata työkavereita eri paikkakunnilta ja työaloilta. Kohtaamiset vahvistivat yhteenkuuluvuuden tunnetta ja tarjosivat uusia näkökulmia ja ideoita työarkeen.
Vaikutus, joka jatkuu arjessa
Ylä-Savon seurakuntayhtymässä Joustavuutta työelämään -hanke ei ollut irrallinen koulutus, vaan luonteva jatkumo aiemmille kehittämistoimille. Nyt painopiste siirtyi ihmisiin, vuorovaikutukseen ja yhteiseen tekemiseen. Laajalla alueella toimivalle organisaatiolle tämä merkitsi ennen kaikkea yhteisen ymmärryksen vahvistumista: siitä, että ollaan yksi työyhteisö, erilaisista rooleista ja paikkakunnista huolimatta.
Yksi hankkeen merkittävimmistä onnistumisista oli se, että keskustelu jatkui valmennusten ulkopuolella. Kun ihmiset puhuvat keskenään siitä, mitä opittiin ja mitä jäi mieleen, on muutos jo käynnissä. Kuten Anne Pulkka toteaa: “Se kertoo sekä työyhteisöstä että valmennuksen vaikuttavuudesta, kun ihmiset keskustelevat keskenään ja palaavat teemoihin uudelleen.”
Kirjoittanut: Jenni Harju / Valmennustrio Oy





















