Yhtenäinen työkykyjohtamisen malli arjen tueksi
12.3.2026

Kuhmon kaupunki

Yhtenäinen työkykyjohtamisen malli arjen tueksi

 

Kuhmon kaupunki toteutti Kevan rahoittaman Vaikuttavampaa työkykyjohtamista -hankkeen, jonka tavoitteena oli luoda kunnalle yhtenäinen, selkeä ja arjessa toimiva varhaisen tuen sekä työkykyjohtamisen malli. Hankkeessa haluttiin vahvistaa esihenkilöiden työkykyjohtamisen osaamista, kuulla henkilöstön ääntä sekä tukea kaupungin strategista tavoitetta ihmislähtöisestä ja vetovoimaisesta työyhteisöstä.

Hanke toteutettiin yhteistyössä Valmennustrion kanssa. Valmentajina toimivat Jaana Turunen ja Susanna Vesterlund.

 

Tarve yhtenäisille käytännöille pienessä organisaatiossa

 

Kuhmon kaupungilla tunnistettiin tarve selkeyttää ja yhtenäistää työkykyjohtamisen käytäntöjä erityisesti pienen organisaation näkökulmasta. Tavoitteena oli luoda pysyviä toimintamalleja, jotka tukevat esihenkilöitä sekä henkilöstöä työkykyyn liittyvien tilanteiden varhaisessa tunnistamisessa ja käsittelyssä sekä vahvistavat koko organisaation hyvinvointia ja työssä jaksamista.

Samalla haluttiin varmistaa, että mallit eivät jää irrallisiksi ohjeiksi, vaan ne juurtuvat osaksi arjen johtamista ja tukevat esihenkilöitä konkreettisesti heidän työssään.

 

Systemaattinen prosessi, jossa henkilöstön ääni kuuluu

 

Hanke toteutettiin vuoden mittaisena systemaattisena prosessina, johon osallistettiin koko työyhteisö. Prosessin alussa henkilöstölle järjestettiin yhteinen tilaisuus, jossa esiteltiin hankkeen tavoitteet ja eteneminen.

Keskeisessä roolissa olivat esihenkilöille suunnatut valmennukset ja työpajat, joissa

  • kehitettiin työkykyjohtamisen malli yhdessä
  • tarjottiin konkreettisia työkaluja ja sparrausta esihenkilöiden arkeen
  • vahvistettiin työkykyjohtamista osana systemaattista johtamisprosessia

Lisäksi hankkeessa toimi moniammatillisia ryhmiä, joiden kautta henkilöstö pääsi tuomaan esiin näkemyksiään, kokemuksiaan ja kehittämistarpeitaan.

Valmis työkykyjohtamisen malli tuotiin koko henkilöstön tutustuttavaksi jalkauttamispäivässä. Tilaisuudessa jokainen kaupungin työntekijä pääsi tutustumaan malliin sekä antamaan näkemyksiään siitä, miten sitä voidaan hyödyntää ja kehittää edelleen arjen työssä.

 

Pulssikyselyt tukivat kehittämistä

 

Hankkeen aikana toteutettiin kaksi pulssikyselyä: yksi prosessin alussa ja toinen hankkeen lopussa. Kyselyt tarjosivat arvokasta tietoa henkilöstön kokemasta työkyvystä, työhyvinvoinnista ja esihenkilötyöstä sekä auttoivat suuntaamaan kehittämistä oikeisiin teemoihin.

Tulokset kehittyivät hankkeen aikana myönteiseen suuntaan. Esimerkiksi henkilöstön kokemus kannustavasta ja rakentavasta palautteesta parani. Tämä tuki hankkeen keskeistä tavoitetta vahvistaa vuorovaikutusta ja varhaista tukea arjen työssä.

 

Konkreettiset mallit pysyvään käyttöön

 

Hankkeen tuloksena Kuhmon kaupungille syntyi

  • yhtenäinen ja selkeä työkykyjohtamisen toimintamalli
  • toimintaohjeita esihenkilöiden ja henkilöstön tueksi erilaisiin tilanteisiin
  • osaamista työkykyjohtamiseen

Toimintamallit jaetaan myös muiden organisaatioiden hyödynnettäväksi. Näin hankkeen opit ja vaikutukset voivat tukea työkykyjohtamisen kehittämistä laajemminkin.

 

Yhteistyö Valmennustrion kanssa

 

Yhteistyö Valmennustrion kanssa koettiin koko hankkeen ajan sujuvaksi ja asiantuntevaksi. Ulkopuolinen sparraus, selkeä prosessi ja käytännönläheinen ote tukivat esihenkilöitä ja mahdollistivat mallien yhteiskehittämisen kaupungin tarpeisiin sopiviksi.

”Valmennustrion kanssa toimiminen oli sujuvaa ja saatiin heiltä hyödyllistä asiantuntemista esihenkilöiden kouluttamiseen sekä uuden työkykyjohtamisen toimintamallin luomiseen,” kertoo hallintojohtaja Pinja kyllönen.

Hanke vahvisti Kuhmon kaupungin työkykyjohtamista, lisäsi yhteistä ymmärrystä työkyvyn tukemisesta ja luo kestävää pohjaa hyvinvoivalle ja ihmislähtöiselle työyhteisölle.

 

Kirjoittaja: Susanna Vesterlund / Valmennustrio

Asiakkaat