Johtajuutta kiireen keskellä – mitä tekevät ne johtajat, jotka ovat aidosti läsnä?

“Olisin mielelläni enemmän aidosti läsnä tiimilleni, mutta aika ei riitä.”

Tämä lause kuuluu usean johtajan suusta ja täysin ymmärrettävästi. Johtajan kalenteria hallitsevat kokoukset, kehityskeskustelut, budjetit, raportit, sähköpostit ja usein vielä oma esihenkilö tai johtoryhmä. Silti on olemassa johtajia, jotka kiireestä huolimatta onnistuvat olemaan aidosti läsnä. Joita tiimi kuvailee sanoilla: ”hänellä on aikaa kuunnella”, ”hän huomaa”, ”hän on aidosti kiinnostunut minusta.”

Mikä näitä johtajia yhdistää? Mitä he tekevät eri tavalla?

1. He eivät odota aikaa, he tekevät aikaa ihmisille

Harvard Business Review analysoi artikkelissaan (The Leader’s Calendar, 2018) useiden toimitusjohtajien viikkokalentereita. Yllättävää kyllä, kaikkein vaikuttavimmat johtajat käyttivät suurimman osan ajastaan keskusteluihin. Ei raportointiin, ei pelkkiin palavereihin, vaan suoraan ihmisiin liittyvään vuorovaikutukseen.

He olivat ottaneet ihmiset mukaan strategiaansa ja aikatauluunsa.

Aitoa läsnäoloa ei tapahdu, ellei sille raivata tilaa. Se ei ole mukava lisä, vaan ydintehtävä. Läsnä oleva johtaja kysyy itseltään: ”Mitä tapahtuisi, jos näkisin kohtaamiset yhtenä tärkeimmistä prioriteeteistani?”

2. He harjoittelevat tietoista läsnäoloa

Aidosti läsnä oleminen ei tarkoita vain fyysistä paikallaoloa. Se on kykyä pysähtyä hetkessä, olla henkisesti ja emotionaalisesti saatavilla toiselle ihmiselle. Johtaja, joka kuuntelee, ei vilkuile puhelintaan tai vaihda puheenaihetta lennosta. Hän ei kiirehdi eteenpäin, vaan keskittyy siihen, mitä toinen sanoo ja mitä jättää sanomatta.

Mindful leadership -tutkimuksissa (esim. Tan, 2012; Goleman, 2013) korostetaan tietoisen läsnäolon merkitystä johtamisessa. Läsnäolo ei synny itsestään, vaan sitä voi vahvistaa arjen mikrohetkissä: ennen palaveria pysähtymällä, hengittämällä syvään, päättämällä olla aidosti kuulolla.

3. He johtavat coaching-otteella: kuuntelevat ja kysyvät

Coaching-johtaminen on ajattelutapa, jossa ihmisten potentiaaliin luotetaan. Se ei tarkoita, että johtaja lakkaa tekemästä päätöksiä tai ottamasta vastuuta. Se tarkoittaa, että hän ei kanna kaikkea yksin, vaan mahdollistaa itselleen oivalluksia ja apua johtamiseen kysymysten, kannustuksen ja kuuntelemisen kautta.

Tutkimukset (Whitmore, 2017; Edmondson, 2019) osoittavat, että coaching-tyylillä johtavat esihenkilöt onnistuvat lisäämään työntekijöidensä työn merkityksellisyyden tunnetta, sitoutumista ja psykologista turvallisuutta. Tiimi kokee, että heidän tunteillaan ja ajatuksillaan on väliä ja silloin myös vastuu omasta työstä kasvaa ja sitoutuminen organisaation tavoitteisiin lisääntyy.

4. He johtavat ensin itseään, jotta voivat johtaa muita

Läsnäolo alkaa itsestä. Johtaja, joka on jatkuvasti ylikuormittunut, hajalla ja stressin partaalla, ei pysty olemaan rauhallinen ja turvallinen kohtaaja muille. Itsensäjohtaminen eli oman mielen, tunteiden ja ajankäytön hallinta on keskeinen kyky, joka mahdollistaa myös toisten tukemisen.

Tunneälykkyyden (Goleman, 1995) ytimessä on itsetuntemus: oman tunnetilan ja rajojen tunnistaminen. Läsnä oleva johtaja tunnistaa milloin on väsynyt, milloin tarvitsee taukoa, milloin oma ärtymys voi heijastua muihin. Hän ei ole täydellinen, mutta hän on tietoinen ja vastuullinen.

5. He uskaltavat keskittyä olennaiseen

Yksi suurimmista esteistä läsnäololle on ylikuormittuminen epäolennaisilla asioilla. Johtaja, joka yrittää ehtiä kaikkeen, ei ehdi kunnolla mihinkään. Greg McKeownin Essentialism (2014) kirjassa puhutaan “kurinalaisesta keskittymisestä siihen, mikä on tärkeintä”. Johtajat, jotka kykenevät karsimaan, sanomaan ei, ja fokusoimaan huomionsa siihen mikä luo eniten arvoa ja on oikeasti tärkeää vapauttavat aikaa myös työntekijöilleen.

Ennen kaikkea he eivät yritä hallita kaikkea, vaan osaavat delegoida ja priorisoida oman ajankäyttönsä. Läsnäolo ei ole kiireetön tila, vaan tietoinen valinta. Läsnäoleva johtaja ei ole kiireetön, mutta hän ei anna kiireen määrittää koko johtamistaan. Hän pysähtyy, vaikka mieli vetäisi eteenpäin. Hän katsoo silmiin, vaikka kesken jääneitä tehtäviä olisi sata. Hän kuuntelee, koska tietää, että juuri siinä hetkessä rakentuu luottamus, motivaatio ja yhteys.

Aidosti läsnä oleminen on johtajuusteko. Sellainen, jonka vaikutus näkyy pitkään sen jälkeenkin, kun kohtaaminen on ohi.

Lähteet

Harvard Business Review (2018). The Leader’s Calendar.

Goleman, D. (1995). Emotional Intelligence. Bantam Books.

Tan, S.-Y. (2012). Mindful Leadership. Wiley.

Whitmore, J. (2017). Coaching for Performance. Nicholas Brealey.

Edmondson, A. (2019). The Fearless Organization. Wiley.

McKeown, G. (2014). Essentialism – The Disciplined Pursuit of Less. Crown Business.