Älykkäät tiimit pärjäävät muuttuvassa toimintaympäristössä, tiimiälyä kasvattavat organisaatiot kilpailussa
Viime aikoina on keskusteltu paljon siitä, kuinka Suomessa on viime vuodet poljettu paikallaan taloudellisesti, emme ole onnistuneet luomaan uudenlaisia ”nokioita” tai innovoimaan nykyisten yritysten sisällä suuria keksintöjä, joilla nousisimme jonkin tietyn alan veturiksi tai suunnannäyttäjäksi maailmalla, saati saisimme Suomen nousuun. Ajatus maailmanherruudesta jollain alalla yhä globaalimmassa maailmassa onkin ehkä toiveajattelua, parhaimmat keksinnöt kun nykyään tuppaavat syntymään monikansallisessa yhteistyössä – ei selän kääntävässä kilpailussa. Syyllisiä meillä on etsitty heikoista ja näköalattomista johtajista, kotona etätyössä viihtyvistä erakkotyöntekijöistä tai vääristä poliittisista päätöksistä, jotka eivät tuo meille toisiin nähden tarpeeksi kilpailuetua.
Tiimiäly vastauksena muuttuvaan työelämään
Tässä keskustelussa olisi passeli paikka tarkastella organisaatioidemme toimintakulttuuria tiimiälyn näkökulmasta. Voisimmeko kehittää työyhteisöissämme työskentelytapaamme enemmän sellaiseksi, joka auttaa meitä pärjäämään kansainvälisessä kilpailussa? Eri puolilla maailmaa on havahduttu siihen, että työyhteisöissä tiimiälyn ”kasvattaminen” tuo merkittävää kilpailukykyä, tiimityö lisää työtyytyväisyyttä ja hyvinvoivassa tiimissä yksilö oppii enemmän, kuin itsekseen puurtaessa. Tiimiälyn kehittäminen on huomattu olevan tärkeää yrityksille, sillä se parantaa yksilöiden suoritusta. On tutkimuksia, joiden mukaan mitä enemmän ihmiset tekevät yhteistyötä, sitä parempaa liiketoimintaa organisaatio tekee. Onnistuneella tiimityöllä saavutetaan siis todellista kilpailuetua. Ei siis ihme, että tiimiälyn kehittämisestä ovat kiinnostuneet isot kansainväliset jätit, kuten esimerkiksi Google.
Tekoälyn ja kaikenlaisen robotiikan rantautuessa yhä enemmän työelämään voittajia tulevat olemaan ne tiimit, joissa osataan valjastaa teknologinen äly työvoimaksi ja käyttää ihmisten välinen yhteistyö ja osaaminen esimerkiksi siellä, missä voidaan joko kehittää tuotetta, parantaa palvelukokemusta tai luoda jotain uutta. Toisin sanoen, älykkäiden tiimien paikka on siellä, mitä koneet eivät ratkaise.
Mistä tiimiäly oikeastaan syntyy?
Tiimiäly voidaan nähdä toimintamallina, jota voi johtaa ja ohjata. Olennaista on ymmärtää, että tiimi on enemmän kuin sen yksilöiden vahvuuksien summa. Hyvin toimiva tiimi on kykenevä ratkaisemaan (sekä tunnistamaan) monimutkaisempia ongelmia kuin yksilö, sillä erilaiset luovan ajattelun ja monimuotoisten näkemysten kohtaamiset synnyttävät uusia ratkaisuja. Usein kuulee ajateltavan, että monen asian kykenisi ratkaisemaan nopeammin yksin, kuin tiimissä. Näin ehkä onkin, jos tiimin työ ei ole tehokkaasti johdettua, sillä tutkimusten mukaan esimerkiksi asiantuntijatyössä, joissa on tarve löytää usein ratkaisuja, hyvin johdettu tiimi työskentelee todella tehokkaammin kuin yksilö.
Margo Janssens tiiminsä kanssa on analysoinut kollektiivista älykkyyttä tiimityössä ja tullut siihen tulokseen, että vuorovaikutuksen laadulla on suuri merkitys tiimin toiminnalle ja ns. älykkään tiimin määritelmässä. Organisaation kulttuuri, johtamistyyli ja teknologiset työkalut voivat joko tukea tai estää tiimiälyn kehittymistä. Tiimiälyn kehittämisessä on siis tärkeää kiinnittää huomio tiimin jäsenten kokemaan psykologiseen turvallisuuteen, mahdollisuuteen oppia jatkuvasti ja reflektoida oppimaansa. Salliva ilmapiiri on kaiken a ja o. Kukoistavan tiimiälyn aakkosissa on tiimin yhteisesti jakama pienkulttuuri, johon liittyy mm. tiimiläisten keskinäinen kunnioitus toisia kohtaan, vastuun kantaminen, vuorovaikutustavat sekä yhteisesti jaettu, merkityksellinen tavoite.
Voisiko tiimiälyn kehittämisessä ja tiimityöskentelyn parantamisessa olla avaimet suomalaisten pärjäämiseen tulevaisuudessa? Nykyään työelämässä kyky oppia uutta ja muuttua on ehkä tärkein taito, sillä ympäröivä yhteiskunta ja työ muuttuvat hurjaa vauhtia. Pysyvyyttä tai pysähtyneisyyttä ei ole näköpiirissä, eikä sellainen ole tavoiteltavaakaan. Ehkä jonkinlainen pysähtyneisyys on syynä siihen tilaan, missä nyt yhteiskuntana olemme. Ajatuksemme tiimityöstä kaipaavat ehkä siis myös tuuletusta. Jos seuraat menestyviä yrityksiä tai työyhteisössä osastoja, jotka menestyvät, niiden pärjääminen on mitä suurimmalla todennäköisyydellä riippuvaista hyvästä tiimityöstä – jopa jonkinlaisesta tiimiälykkyydestä, mikä näissä yhteisöissä ilmenee.
Lähteet:
Woolley, Aggarwal & Malone (2014): Collective Intelligence in Teams and Organizations
Hiila, Ilona; Tukiainen, Maaretta; Hakola, Ida (2019): Tiimiäly – Opas muuttuvaan työelämään
Janssens et al. (2022): Collective intelligence in teams: Contextualizing collective intelligent behavior over time
