Keskitytkö ongelmaan vai ratkaisuun?

Ratkaisukeskeisyydessä on ominaista voimavaroihin keskittyminen. Tutkitaan ja hyödynnetään kykyjä ja osaamista ongelman ratkaisemiseksi tai tavoitteiden saavuttamiseksi. Kiinnitetään huomio ongelmien sijaan mahdollisuuksiin, siihen, mitä halutaan ongelmien sijaan ja mikä jo toimii. Sen sijaan, että vatvotaan itse ongelmaa, keskustellaankin siitä, miten toivoisimme asian olevan ja millaisilla toimenpiteillä tähän tavoitteeseen pääsisimme.

Saatamme joskus kuvitella työskentelevämme hyvinkin ratkaisukeskeisesti, vaikka todellisuudessa vain vatvomme olemassa olevaa tilannetta. Liiallinen ongelmaan keskittyminen jumiuttaa tilannetta, kun taas ratkaisuun keskittyminen vie meitä eteenpäin.

Mistä sen sitten tunnistaa, keskittyykö ongelmaan vai ratkaisuun? Voit pohtia seuraavien vinkkien avulla omaa ajatteluasi ja toimintaasi ja tulla tietoisemmaksi asiasta.

Saatat keskittyä ongelmaan ratkaisun sijaan, jos…

• mietit pääasiassa vain asian huonoja puolia
• mietit asiaa jatkuvasti samasta näkökulmasta
• kykenet katsomaan asiaa vain itsesi kannalta
• asia nostaa pintaan toistuvasti ikäviä tunteita
• siirrät vastuun itseltäsi pois ja etsit ongelman aiheuttanutta syyllistä ratkaisujen sijaan
• valitat asian nykytilaa ja selität, miksi et ole voinut vaikuttaa siihen
• sama ongelma toistuu kerta toisensa jälkeen tai tilanne on ja pysyy ennallaan.

Saatat keskittyä ratkaisuun, jos…

• mietit ja visualisoit tavoitetilaa, johon haluat päästä ja suuntaat huomiosi siihen
• teet toimintasuunnitelman ja kokeilet erilaisia tapoja muuttaa tilannetta
• muutat omia toimintatapojasi reagoida tilanteeseen
• pohdit tilannetta eri näkökulmista ja ideoit ratkaisumalleja
• pohdit asiaa neutraalisti ja objektiivisesti ja näet asiassa myös kehitysmahdollisuuksia
• ymmärrät, mikä on omalla vastuullasi ja mihin asioihin voit itse vaikuttaa ja keskität energiasi niihin.

Onko organisaatiossanne tapana keskittyä kohdattuun ongelmaan vai ongelman poistavaan ratkaisuun?

Ongelmanratkaisukaava on yksi hyvä työkalu, jonka avulla ratkaisukeskeisyyttä voi harjoitella:

1. Määritelkää ongelma. Ongelman ratkaisu kannattaa aloittaa ongelman määrittelyllä ja rajaamisella. Muuten saattaa käydä niin, että väärää ongelmaa ratkaistessanne löydätte myös väärän ratkaisun. Tarkoitus on kuitenkin vain hahmottaa ja jäsentää tilanne, ei kannata siis jäädä vatvomaan ongelmaa loputtomiin.
2. Määritelkää tavoite. Ongelman määrittelemisen jälkeen selvittäkää tavoitetila, jonne haluatte päästä. Pohtikaa tiimin kesken, miten haluaisitte asioiden tai tilanteen olevan. Tavoitteen asettamisesta voi lukea lisää tästä blogista.
3. Laatikaa toimintasuunnitelma. Ideoikaa ratkaisuvaihtoehtoja ja tehkää toimintasuunnitelma. Kuvitelkaa itsenne tilanteeseen, jossa ongelma on jo ratkaistu. Miettikää, miten saavuitte siihen pisteeseen askel kerrallaan.
4. Toteuttakaa ja mukauttakaa suunnitelmaa, kunnes ongelma on ratkaistu.

Ei ole olemassa ongelmia. On vain tilanteita, joihin ette vielä ole löytäneet ratkaisua.

Ongelman kautta tavoitteen löytäminen

Jos huomaa oman mielen keskittyvän helposti ongelmiin, sitä voi hyödyntää tavoitteen löytämisessä. Kun tiedostamme asiat, joista valitamme ja jotka koemme ongelmina, voimme pohtia, miten haluaisimme asioiden olevan. Ohessa muutama esimerkki ongelmien muuttamisesta tavoitteiksi.

Inspiroivaan tavoitteeseen ja ratkaisuun keskittyminen on siltäkin kannalta hyödyllistä, että se synnyttää meille helpommin myönteisiä tunteita, kun taas ongelmiin keskittyminen synnyttää helpommin ikäviä tunteita. Myönteisen tunteen kautta on helpompi löytää innovatiivisiakin ratkaisuja.

Blogin teksti on julkaistu myös osittain KT Kuntatyönantajien Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -julkaisusarjassa Onnistu muutoksessa -oppaassa. Opas kertoo Henkilöstölähtöisellä johtamisella onnistuneeseen muutokseen -hankkeesta, johon osallistui kymmenen kuntaorganisaatiota. Valmennustrio Oy:n vetämän hankkeen tavoitteena oli lisätä muutosvalmiutta ja tukea johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä kohtaamaan muutokset yhteistyössä.