Ratkaisukeskeinen asenne alkaa siitä, mihin päätän itse keskittyä
Työelämässä on hetkiä, jolloin turhauttaa milloin mistäkin syystä. Aikataulut venyvät, viestintä ei kulje, päätökset viivästyvät ja yhteistyö tuntuu haastavalta. Näissä tilanteissa on inhimillistä etsiä syytä jostakin muualta: kollegasta, esihenkilöstä, organisaatiosta tai olosuhteista. Usein selityksiä löytyykin, mutta harvoin mikään tilanne on vain yhden ihmisen aiheuttama.
Silloin olisi hyvä pysähtyä hetkeksi. Ratkaisevaa ei ole se, kuka on syyllinen, vaan se, mihin jokainen itse päättää suunnata huomionsa. Jäänkö kiinni siihen, mikä ei toimi vai siirrynkö kysymään, mitä voisin tehdä tilanteen edistämiseksi? Ratkaisukeskeinen asenne alkaa tästä valinnasta.
Syyttely kaventaa ajattelua
Syyttely tuntuu hetkellisesti helpottavalta. Kun ongelma on jonkun toisen vastuulla, oma kuorma kevenee. Samalla kuitenkin tapahtuu jotain huomaamatonta: luovutan vaikutusmahdollisuuteni pois. Jos kaikki on toisten käsissä, minulla ei ole muuta roolia kuin odottaa.
Ratkaisukeskeinen ajattelu ei kiellä sitä, etteikö työyhteisössä olisi puutteita tai epäkohtia. Se ei tarkoita, että kaikki pitäisi hyväksyä sellaisenaan. Se tarkoittaa sitä, että kysyn itseltäni: mitä minä voin tehdä tästä huolimatta?
Tämä ajattelu muuttaa asetelman sekä oman ajattelun. Se siirtää minut passiivisesta tarkkailijasta aktiiviseksi toimijaksi. En voi päättää toisten puolesta, mutta voin päättää omasta tavastani toimia, viestiä ja reagoida.
Pohdi, mihin voit itse vaikuttaa
Moni työelämän kuormittavista asioista on sellaisia mihin voi olla vaikea yksittäisenä työntekijänä vaikuttaa: organisaation strategiset linjaukset, resurssipäätökset, toisten ihmisten persoonallisuus tai menneet ratkaisut. Näistä voi ja pitääkin keskustella, mutta niiden vatvominen ei välttämättä lisää omaa työtyytyväisyyttä.
Oma vaikutusvalta on usein pienempi, mutta sitäkin merkityksellisempi. Se koostuu omasta asenteestani, viestinnästäni, priorisoinneistani ja tavastani kohdata muut ihmiset. Voin valita, puhunko selän takana vai suoraan asianomaiselle. Voin valita, nostanko esiin pelkän ongelman vai tuonko mukanani myös ehdotuksen ratkaisuksi. Voin valita, keskitynkö siihen, mikä puuttuu, vai siihen, mitä jo on mahdollista tehdä.
Kun energia siirtyy huolista vaikutusmahdollisuuksiin, myös kokemus omasta toimijuudesta vahvistuu.
Ratkaisukeskeisyys ei ole alistumista
On tärkeää tehdä selväksi, mitä ratkaisukeskeisyys ei ole. Se ei ole hiljaista sopeutumista huonoon johtamiseen tai epäoikeudenmukaisiin rakenteisiin. Se ei ole kaiken nielemistä ja hymyilemistä päälle. Se ei myöskään tarkoita, että yksilön pitäisi kantaa vastuu koko organisaation ongelmista.
Ratkaisukeskeisyys on aktiivista ja joskus myös rohkeaa toimintaa. Se voi tarkoittaa vaikean asian ottamista puheeksi rakentavasti. Se voi tarkoittaa rajojen asettamista tai omien toimintatapojen muuttamista. Se voi tarkoittaa sitä, että ehdotan uutta tapaa toimia sen sijaan, että toistan, miksi vanha tapa ei toimi.
Voin olla samaan aikaan kriittinen ja ratkaisukeskeinen. Voin tunnistaa epäkohdat ja silti etsiä askelia eteenpäin.
Pienet askeleet muuttavat suuntaa
Ratkaisukeskeinen ajattelu ei useimmiten tarkoita suuria mullistuksia. Se alkaa pienistä kysymyksistä: mikä olisi seuraava konkreettinen askel? Kenelle voisin puhua tästä suoraan? Miten voisin muotoilla viestini niin, että se vie keskustelua eteenpäin eikä lukitse sitä?
Olen huomannut, että jo yksi rakentava keskustelu voi muuttaa ilmapiiriä. Yksi selkeästi ilmaistu odotus voi ehkäistä monta väärinymmärrystä. Yksi ehdotus voi käynnistää uudenlaisen ajattelun. Vaikutus ei aina ole välitön, mutta näin voit muuttaa myös ympärillä olevien ajattelua ja toimintaa pikkuhiljaa.
Asenne on myös itsensä johtamista
Lopulta ratkaisukeskeinen asenne on itsensä johtamista. Se on tietoista päätöstä olla antamatta olosuhteiden määrittää täysin omaa toimintaa ja fiilistä. Se on kykyä pysähtyä ennen reaktiota ja valita rakentava vastaus.
Kukaan ei voi hallita kaikkea työympäristössä tai muuttaa muiden ajattelua ja käytöstä. Mutta jokainen voi päättää, millaisen jäljen itse jättää vuorovaikutukseen ja työyhteisöön. On mahdollisuus päättää, olenko se, joka lisää kitkaa vai se, joka etsii ratkaisukeskeisesti uutta suuntaa. Kun lakkaa etsimästä syyllisiä ja alkaa etsiä mahdollisuuksia vaikuttaa, siirtyy katsojasta toimijaksi.
Ratkaisukeskeisyys tiimivoima-valmennuksessa
Yksi konkreettisista tavoista viedä ratkaisukeskeinen ajattelu työyhteisössä käytäntöön on osallistua tiimivoima-valmennukseen. Valmennustrio Oy tarjoaa Tiimivoima™-valmennuksen, jossa tiimin yhdessä tekeminen ja oivaltaminen asetetaan keskiöön. Valmennuksessa vahvistetaan tiimin vuorovaikutusta, selkeytetään yhteisiä tavoitteita ja rakennetaan turvallista ilmapiiriä, jossa jokainen tiimin jäsen tuntee tulevansa nähdyksi ja kuulluksi.
Teemoihin sisältyy myös ratkaisukeskeisen ajattelun vahvistaminen, mikä auttaa tiimiä keskittymään siihen, mikä toimii, mitä halutaan saavuttaa ja miten yhdessä etsitään konkreettisia askelia eteenpäin.
