Ratkaisuja arjen haasteisiin – mitä ratkaisukeskeinen työnohjaus voi antaa tiimille?

Onko tuttu tunne? Työpäivät vilistävät ohi tehtävälistojen, Teams-kutsujen ja multitaskauksen rytmittäminä. Kukaan ei ehdi pysähtyä. Tehdään kyllä parhaamme, mutta silti moni kokee jäävänsä yksin työn haasteiden kanssa. Yhteistyö rullaa rutiinilla, mutta pinnan alla saattaa kyteä turhautumista, epäselvyyksiä tai väsymystä.

Moni tiimi toimii autopilotilla. Kiire, epävarmuus ja jatkuva muutos pitävät vauhtia yllä, mutta syövät samalla vuorovaikutusta, luottamusta ja työn iloa.

Onneksi on olemassa paikka, jossa voi pysähtyä yhdessä. Ratkaisukeskeinen työnohjaus tarjoaa juuri tätä: tilan ja ajan tarkastella arkea, sanoittaa työn ilmiöitä ja etsiä yhteisiä ratkaisuja. Se ei ole valmiita vastauksia tarjoava koulutus, vaan ohjattu pysähdys, jossa koko tiimi voi kuulua ja tulla kuulluksi.

Ratkaisukeskeinen työnohjaus tarjoaa tilaa ja suuntaa

Työnohjaus ei ole ensisijaisesti ongelmien ratkaisua ulkoapäin, vaan yhteinen prosessi. Se tarjoaa tiimille mahdollisuuden:

– purkaa kuormaa ja sanoittaa työn arjen haasteita

– pysähtyä reflektoimaan, mikä toimii ja mikä ei

– kehittää vuorovaikutusta ja yhteistyön pelisääntöjä

– vahvistaa ammatti-identiteettiä ja työssä jaksamista

Ohjauksessa syntyy yhteinen kieli ja jaettu ymmärrys siitä, mitä työssä tarvitaan ja miten siihen voidaan yhdessä vaikuttaa.

Tutkimukset vahvistavat hyödyt

Työnohjauksen vaikuttavuutta on tutkittu vuosien varrella eri konteksteissa. Tulokset ovat selkeitä:

Työhyvinvointi paranee: työnohjauksella on todettu olevan myönteisiä vaikutuksia työkuormituksen kokemukseen, palautumiseen ja työtyytyväisyyteen. Se auttaa käsittelemään stressiä ja lisää työn imua (Hyrkäs & Koivula, 2008; Kalliomäki-Levanto, 2018).

Yhteistyö ja vuorovaikutus vahvistuvat: työnohjaus lisää tiimin jäsenten keskinäistä ymmärrystä ja tukee rakentavaa keskustelukulttuuria. Se kehittää tiimin psykologista turvallisuutta, mikä näkyy arjen yhteistyön sujuvuudessa (Koivula & Niskanen, 2016).

Ammatti-identiteetti selkiytyy ja motivaatio kasvaa: työnohjaus tukee oman työn merkityksen jäsentämistä ja kehittää reflektiokykyä. Tämä lisää työn imua, sitoutumista ja kykyä kehittää omaa toimintaa (Vuorinen, 2013).

“Usein sanotaan, että työnohjaus tuo asioihin sanoja. Se tuo myös tilaa ajatella, tulla kuulluksi ja rakentaa yhdessä parempaa arkea.”

Milloin työnohjaus on ajankohtaista?

Työnohjaus ei ole merkki siitä, että tiimissä olisi jokin pielessä – päinvastoin. Se on merkki siitä, että halutaan pitää huolta ihmisistä, yhteistyöstä ja työn laadusta. Työnohjaus on hyödyllistä esimerkiksi silloin kun:

– työn tekemisen tavat kaipaavat selkeyttämistä

– vastuut ja roolit ovat epäselviä

– tiimin sisäinen viestintä ei toimi toivotulla tavalla

– halutaan lisätä vuorovaikutusta ja palautteen antamisen taitoja

– muutostilanteet haastavat jaksamista tai työyhteisön dynamiikkaa

Valmennustrion työnohjaus – tukea, oivalluksia ja toimintaa

Valmennustrion työnohjaus yhdistää ohjauksen ja valmennuksen parhaat puolet. Rakennamme turvallisen ja tavoitteellisen tilan, jossa koko tiimi pääsee ääneen ja löytämään konkreettisia ratkaisuja arjen solmukohtiin.

Meille työnohjaus ei ole vain keskustelua – se on vaikuttava kehittämistyön muoto, jossa syntyy oivalluksia, sitoutumista ja ennen kaikkea: toimintaa.

Tutustu Valmennustrion työnohjaukseen ja varaa tiimillesi pysähtymisen paikka, jossa arjen haasteet muuttuvat oivalluksiksi.

Lähteet

Hyrkäs, K. & Koivula, M. (2008). Työnohjaus terveydenhuollossa. Hoitotyön tutkimus, 20(1), 4–16.

Kalliomäki-Levanto, T. (2018). Työnohjaus työhyvinvoinnin tukena. Diakonia-ammattikorkeakoulun julkaisuja.

Koivula, M. & Niskanen, M. (2016). Työnohjaus työyhteisön kehittämisen tukena. Suomen työnohjaajat ry.

Vuorinen, R. (2013). Työnohjaus, oppiminen ja ammatillinen kasvu. Jyväskylän yliopisto.