skip to Main Content
Miksi Luova Joutilaisuus On Tärkeää

Miksi luova joutilaisuus on tärkeää

Tunnustan, suoritan kaiken aikaa. Työpaikkamme useampi samanaikainen projekti vie huomioni, luen sähköpostejani sunnuntaisin, yritän löytää ystäviemme tapaamiselle sopivia ajankohtia, putkiremontin jälkeinen aika suorastaan vaatii miettimään trendin mukaista sisustuksen päivittämistä ja kaiken kukkuraksi ranteessa oleva sykemittarini huomauttaa aliharjoittelusta.

Eikö suorittamiselle ole vaihtoehtoja?

Onko työelämän ja -vuoden arki aina ollut samanlaista? Ajassa taaksepäin katsominen tuo yleensä erilaista kulmaa nykymenon tarkasteluun. Suomalainen yhteiskunta eli vahvaa kulttuurin kautta itsenäisyyttämme ympäröivinä vuosina. Kaupunkikulttuuri otti ensiaskeliaan, mutta kesäaikaan kivettyjen katujen promenadeilta haluttiin myös hakeutua maaseudun idylliin. Niinpä hyvin toimeen tulevat perheet pakkasivat pakaasinsa, tai tarkemmin sanottuna kotiapulaiset hoitivat työn, ja lähtivät Helsingin keskustasta maaseudulle ”kauas” Tullinpuomin taakse Munkkiniemeen kesänviettoon. Kesää aidosti vietettiin – elettiin aikaa irrallaan normaaliarjesta, laskeuduttiin toisenlaiseen olemisen muotoon, johon liittyi vahva yhteisöllisyys. Suomalaisen kulttuurin saavutukset tuolta ajalta kertovat, että ”luova joutilaisuus” tuotti lukemattomia huikeita saavutuksia kirjallisuuden ja taiteen saralla.

Kolme tärkeää asiaa muutosmatkalla

Millä tavoin edellä kuvattu liittyy tämän päivän kiihkeäsykliseen työelämään ja muutoksien toteutukseen? Itse asiassa hyvinkin läheisesti. Aito muutos edellyttää kolmen asian toteutumista. Ensimmäiseksi vanhan toimintatavan tai -ympäristön jättämistä taakse, toiseksi konkreettista tai henkistä matkaa uuteen ympäristöön ja kolmanneksi toisenlaisen tekemisen aloittamista. Olipa muutos ulkoisen liiketoimintaympäristön tai lainsäädännön muutoksien käynnistämä, muutos ei toteudu, mikäli matkaa ei kuljeta loppuun asti. Aito uuteen toimintatapaan johdattava muutos on parhaimmillaan luova sysäys uuteen tekemiseen. Kysymyksessä on aina muutosmatka irti aikaisemmasta.

”Aito uuteen toimintatapaan johdattava muutos on parhaimmillaan luova sysäys uuteen tekemiseen.

Miten muutosta johdetaan?

Olennaista kuitenkin on, että muutosta pitää johtaa ja uuteen sopeutumiseen tarvitaan aikaa. Tutkimusten mukaan johdon ja esimiesten jatkuvalla sekä reaaliaikaisella viestinnällä on ratkaiseva merkitys muutoksen onnistumiselle. On myös tärkeää tiedostaa muutosvastarinnan positiivinen merkitys. Työyhteisössä ääneen lausutut huolet, ahdistuksen aiheet ja epämukavuuden viestiminen ovat olennaisen tärkeitä tiedon lähteitä – jos vain johto osaa ja jaksaa niitä kuunnella.

Entä sitten aikaa sopeutumiselle? Yleinen kritiikin kohde on uuden muutoksen aloittaminen ennen kuin edellistä on vielä edes saatu täysin toteutettua. Osittain tämä liittyy ylemmän johdon ja muun organisaation erilaiseen aikaperspektiiviin. Edellisen tehtävä on jo hyvissä ajoin kartoittaa seuraavaa ”kesänviettopaikkaa”, kun jälkimmäinen puolestaan vielä askaroi aiemmin käynnistetyn projektin parissa. Tärkeää on antaa aikaa ja varmistua aikaisempien hankkeiden loppuun saattamisesta – urheilija kehittyy levossa, organisaatio kypsyy saadessaan aikaa sisäistää oppimaansa.

”On tärkeää antaa työyhteisölle aikaa muutoksissa ja varmistua hankkeiden loppuun saattamisesta. Organisaatio kypsyy saadessaan aikaa sisäistää oppimaansa.

Minulta on usein kysytty, miten keskijohdon esimiehen tulisi toimia muutoksen johtamisessa, kun hänellä itsellään on yhtä lailla epävarma olo tulevasta eikä kaikkiin esitettyihin kysymyksiin millään löydä vastauksia. Olennaista on, että esimiehellä ei tarvitse olla vastausta kaikkeen. On järkevä myöntää, jos ei tiedä vastausta johonkin muutokseen liittyvään kysymykseen. Tärkeää on myös luvata palata asiaan heti, kun on itse saanut lisätietoa – ja myös palata. Esimies on muutoksessa retkenjohtaja, joka on samaan aikaan opas, kartanlukija ja tasavertainen jäsen. Eikä retkenjohtajan ole tarve osoittaa kaikkia vaaranpaikkoja vaan luoda varmuutta siihen, että yhdessä pysymällä tavoite voidaan saavuttaa.

Oma muutosmatkani

Entä mitä tapahtui, kun näin sykemittarini näytöllä ”aliharjoittelu” -tekstin? Ensimmäinen ajatukseni oli varata crossfit-salilta treeniaika seuraavalle illalle. Ohikiitävän harkinnan jälkeen irrotin sykemittarin ranteestani, nostin jalat sohvapöydän päälle ja rupesin kiireettömästi selailemaan ”Täyttä höyryä – parhaat höyryreseptit” -keittokirjaa.

Juha Kojonen
Joutilas yritysvalmentaja

Back To Top