Innostavan tavoitteen asettaminen työyhteisölle
14.8.2019

Innostavan tavoitteen asettaminen työyhteisölle

Sujuva yhteistyö edellyttää, että kaikilla on sama suunta. Ilman suuntaa on vaikea löytää perille. Siksi henkilöstön pitää tietää, minne ollaan matkalla. Esimiehen tehtävä on kirkastaa tämä suunta, mutta pelkkä asioista tiedottaminen ei riitä. Tiimiläisten täytyy ymmärtää suunta samalla tavalla. Tämä vaatii yhteistä pohdintaa ja sanojen takana olevista merkityksistä keskustelua. Kun myös tiimi itse pääsee vaikuttamaan tavoitteiden asettamiseen, lisää se työn merkityksellisyyttä. Ulkopuolelta annettu tavoite harvemmin synnyttää innostusta, vaan parhaat tavoitteet syntyvät sisältä käsin.

Tietääkö henkilöstö, mitä tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa juuri heidän työtehtävissään?

Tavoitteen pitää olla konkreettinen. Mitä paremmin ja täsmällisemmin henkilöstö ymmärtää, mitä käytännön muutoksia tavoitteen saavuttaminen tarkoittaa, sitä helpommin ne toteutuvat. Esimiehen tehtävänä ei kuitenkaan ole kertoa, miten tavoite saavutetaan. Parhaimpiin tuloksiin päästään, kun annetaan ihmisten itse päättää, miten he tekevät työnsä. Esimies voi tukea alaisiaan löytämään oikeita ratkaisuja. Esimiehen kannattaa siis antaa, aina kun mahdollista, työntekijöiden itse löytää oma tapansa päästä tavoitteisiin. Tämä vahvistaa luottamusta ja sitä kautta lisää motivaatiota yrittää parhaansa.

Hyvän tavoitteen tunnusmerkit

  • perusteltu organisaation strategian näkökulmasta
  • selkeä ja käytännönläheinen
  • riittävän kunnianhimoinen, mutta silti realistinen
  • innostava ja inspiroiva
  • positiivisesti ilmaistu
  • saavutettavissa oleva valitulla aikajänteellä
  • mitattavissa oleva

Ensimmäisenä kannattaa miettiä pitkän aikavälin tavoitetta. Se asettaa suunnan, jota kohti lähdetään kulkemaan. Pitkän aikavälin tavoite saa olla, ja sen pitääkin olla, kunnianhimoinen. Jos se ei herätä tunteita, tavoite on mitä todennäköisemmin liian lattea ja siten se ei kaiva ihmisten potentiaalia riittävästi esiin. Tavoitteen tulee herättää innostuksen energiaa, joka toimii sopivana moottorina. Budjettiluvut eivät siis esimerkiksi voi olla sellaisinaan tavoitteita, koska harva meistä innostuu pelkistä luvuista. Luvut toimivat hyvinä mittauksen apuvälineinä, ja niillä on tärkeä rooli, mutta itse tavoitteen tulee olla konkreettinen ja sytyttää innostuksen tuli tiimin sisällä.[/vc_column_text][vcex_image overlay_style=”” image_id=”3467″][vc_column_text]Matkan varrelle on hyvä asettaa välitavoitteita matkan teon helpottamiseksi. Välitavoitteet auttavat hahmottamaan, miten pidemmän aikavälin tavoitteeseen päästään. Ne tuovat myös luottamusta siihen, että pidemmän aikavälin tavoite on saavutettavissa ja auttavat hahmottamaan miten edistyminen tapahtuu. Välitavoitteet voivat olla hyvin monenlaisia, esim. suoritustavoitteita, vaihtoehtojen näkemistä, toiminnan joustavuuden lisääntymistä, energian suuntaamista, itsetuntemuksen parantumista, vastuullista toimijuutta, työhyvinvoinnin lisääntymistä, oppimis- ja kehittymistaitojen vahvistamista ja työkulttuurin muutoksia.

Jotta välitavoitteisiin ja pidemmän aikavälin tavoitteeseen päästäisiin, ”Nyt”-hetken valinnoilla on iso merkitys. Arjen päätöksenteon ja priorisoinnin pitää siis pohjautua siihen, että valitut asiat ja työt vievät organisaatiota parhaiten kohti tavoitetta. Tavoite kannattaakin pitää mielessä säännöllisesti, koska sitä vasten peilaamalla tehdään parhaat priorisoinnit.

Miten priorisoitte tärkeimmät työtehtävät tavoitetta silmällä pitäen?

Tavoitteen asettaminen ja priorisointi ei tarkoita pelkästään asioiden laittamista tärkeysjärjestykseen, vaan se on myös kykyä jättää asioita tekemättä. Priorisointi on myös viisautta nähdä, mitkä työt voivat odottaa ja mitkä voidaan jättää kokonaan tekemättä, jotta tärkeimmille asioille löytyisi riittävästi aikaa ja energiaa.

Isoihin tavoitteisiin pääseminen on aina muutosprosessi, ja sen aikana on tärkeää varata tarpeeksi aikaa varsinaisten töiden lisäksi myös

  • yhteiselle keskustelulle
  • tunteiden käsittelylle
  • ratkaisujen etsimiselle
  • uuden oppimiselle
  • toimintamallien kokeilemiselle
  • asioiden juurruttamiselle.

Näiden avulla luodaan syvällisempää muutosta ja mahdollistetaan yksilöiden ja koko tiimin kasvu. Olennaista on hyväksyä, että tavoitteeseen pääseminen on matka, joka vie sekä aikaa että energiaa, ja se elää matkan varrella. Matkan tuomat opetukset voivat olla vähintäänkin yhtä tärkeitä, kuin tavoite itsessään. Siksi tavoitteen asettamista kannattaa tarkastella kokonaisvaltaisena prosessina ja osallistuttaa tiimi sen toteuttamiseen.

Merja Takamäki
Yritysvalmentaja

Blogin teksti on julkaistu myös KT Kuntatyönantajien Henkilöstöjohtamisen hyvät käytännöt -julkaisusarjassa Onnistu muutoksessa -oppaassa. Opas kertoo Henkilöstölähtöisellä johtamisella onnistuneeseen muutokseen -hankkeesta, johon osallistui kymmenen kuntaorganisaatiota. Valmennustrio Oy:n vetämän hankkeen tavoitteena oli lisätä muutosvalmiutta ja tukea johtoa, esimiehiä ja henkilöstöä kohtaamaan muutokset yhteistyössä.

Merja Takamäki

Työyhteisövalmentaja