Hyvän johtajuuden diili

Pari jaksoa tämän vuoden Diili-ohjelmaa ja pohdintani heräsi. Joukko eri-ikäisiä ja erilaisilla luonteenpiirteillä varustettuja kilpailijoita kokoontui taas kisaamaan keskenään duunipaikasta Jaajon firmassa. Mielenkiintoni tähän ohjelmaan juontuu erityisesti mahdollisuudesta tarkkailla miten ryhmädynamiikka toimii kilpailuhenkisessä porukassa ja millaisena johtajuus näyttäytyy, kuka on hyvä johtaja tilanteessa, jossa joudut osoittamaan oman paremmuutesi jokaiseen kanssakilpailijaan. Kuulostaako jotenkin tämän päivän työelämältä!

Kukonpoikia ja helmikanoja – omaa paremmuutta, toisten heikkoutta?

Mitä pari ensimmäistä jaksoa ovat paljastaneet kilpailijajoukosta? Ohjelmaan valikoitunut joukko on luonnollisesti lähtökohtaisesti kilpailuhenkisiä, keskimääräistä enemmän ulospäin suuntautuneita ja näyttämisen haluisia. Hämmästyttävää kuitenkin on, miten nopeasti oman egon korostaminen nousee pintaan – toisilla  avoimemmin, toisilla peitetymmin. Alle ja yli kolmekymppisten usko itseensä, oikeassa olemiseen ja suoraviivaisiin ratkaisuihin korostuu. Valitettavasti se näkyy  myös eläinmaailmasta periytyvien mallien mukaisesti. Haetaan lauman johtaja-asemaa ja pyritään omalla toiminnalla tai suoraan sanallisesti osoittamaan ketkä ovat ryhmän heikoimmat. Lauman johtajuutta tavoittelevat näkyvästi useat kilpailijat – ”kukonpojat” ja ”helmikanat” nousevat nopeasti esille. Tai oikeastaan pitäisikö sanoa, nostavat nopeasti päätään.

Onneksi en itse toimi näin!

Tässä kohtaa koen tarvetta omakohtaiselle tunnustukselle. Vuosia sitten vähän alle kolmekymppisenä työskentelin ison suomalaisen pankin asiantuntijana. Pankeilla oli omat isot valmennuskeskuksensa ja osallistuin neljä päivää kestävään internaattikoulutukseen, jonka aiheena oli neuvottelu- ja esiintymistaito. Enkä peitellyt mitenkään, että kyllä minä tämän aihealueen hallitsen. Käyttäytymiseni kolmen ensimmäisen päivän aikana oli korostuneen itsetietoista, mitä en tietenkään itse havainnut, mutta kouluttajat kylläkin. Neljännen päivän aamuna, lausuttuani taas kerran jonkun ylikorostetun itsevarmuutta huokuvan kommentin, kouluttaja piti hiljaisen hetken. Hän katsoi minua silmiin ja lausahti ”Juha, on minullakin ollut sukassa reikä – kerran!”. Tämä hetki on syöpynyt omiin muistoihini hyvin konkreettisesti. Tapa, jolla kouluttaja minulle antoi kommentillaan ohikiitävän mutta avaavan mahdollisuuden itsereflektointiin toimi! Muistan tilanteen edelleen hyvin elävästi, minä kukonpoika.

Hyvään johtajuuteen tarvitaan malttia

Korkeakouluissa on erilaisia johtajuuteen tähtääviä opintokokonaisuuksia. Kuitenkin se on vain alku ja pohjan rakentamista. Aidon johtajuuden rakentumiseen tarvitaan pohjatiedon lisäksi kokemuksia, kohtaamisia, vuorovaikutustaitoja ja uskallusta. Ensimmäisellä tarkoitan kokemuksia sekä menestyksestä että epäonnistumisista. Mikään ei kouluta johtajaa paremmin kuin pieleen mennyt projekti tai johtamistilanne. Edellyttäen tietenkin, että on itse avoin myöntämään oman Strömsö-hetkensä kääntyneen mahalaskuksi ja uskallusta analysoida oma käytös tilanteessa. Toiseksi tarvitaan mahdollisimman paljon kohtaamisia erilaisten yksilöiden ja tiimien kanssa. Näihin kannattaa varta vasten myös hakeutua. Johtaminen tapahtuu ihmisten kanssa, tiimityöllä, ei oman työpöydän ääressä. Kolmanneksi johtajan tärkein ominaisuus on kyky ja tahtotila kuunnella. Olla aktiivisesti läsnä tilanteessa, kuunnella kaikilla aisteilla ja edistää kuuntelua avoimilla kysymyksillä. Tuossa tilanteessa käytettävissä oleva puheaika kuuluu painottuneesti tiimiläiselle, ei johtajalle! Neljäntenä, uskallusta tehdä saadun tiedon pohjalta  päätöksiä ja seistä niiden takana.

Luontainen johtaja

Kulunut sanonta on, että toiset ovat luonnostaan johtajia. Toki luontaisia eroja on, mutta aivan näin yksinkertaista se ei kuitenkaan ole. Keskustelin joitakin vuosia sitten Yleisradion tuottajan kanssa reality-toteutuksista. Hän nosti esille seikan, jota tämän ohjelmalajin toteutuksiin osallistuvat eivät välttämättä sisäistä, vaikka heille sitä etukäteen painotetaan. Ohjelmaformaatti rakentaa osallistujille otoksien leikkauksen kautta yksittäisen henkilön toimintatapoja korostavan
roolin – luonteenpiirteet ja toimintatavat korostuvat. Puskevasta ja kärkkäästä persoonasta tulee vieläkin äärimmäisempi ja vetäytyvästä taas entistä hiljaisempi.
Oikeassa työelämässä kaikki otokset näkyvät kuitenkin reaaliajassa. Johtajana sinusta välittyy juuri sellainen kuva kuin on sen hetkinen toimintasi. Työelämän johtamisen live-lähetykset kannattaa hyödyntää myönteisellä energialla, avoimesti ja aidosti tilannetta aistien. Kohtaamiset johtavat tuloksiin. Kuten televisiossa, oikeassa elämässä onnistunut kohtaus jättää pysyvän ja voimaannuttavan tunnejäljen.

Ja seuraavassa jaksossa…

Miten minulle on oman työelämäni reality-maailman jaksoissa käynyt? Monta esityskautta olen saanut nauttia liikemaailman kohtaamisia ja kokemuksia erilaisissa johtamisrooleissa Suomessa ja maailmalla. Lukuisia onnistumisia, useita vastoinkäymisiä ja onneksi myös itsekritiikkiä. Näiden kautta kokonaisuuden hahmottamiseni on saanut paljon lisämateriaalia. Sitä käytän tänä päivänä valmennustilanteissa asiakkaideni kanssa. Uskallan myös kertoa kohtaamisistani, joissa tänä päivänä toimisin toisin. Ehkä viisauttakin, mutta ennen kaikkea elämänkokemuksen tuomaa rohkeutta myöntää itselleni, että aina on opittavaa johtamisen saralla. Odotan innolla seuraavan esityskauteni alkua.

Juha Kojonen
Yritysvalmentaja, joka on parsinut sukkansa jo moneen kertaan

Hyvä johtaja -palvelumme tarjoaa eväitä vuorovaikutteiseen johtamiseen. Tutustu palveluun tästä.