Työhyvinvoinnin johtaminen

Esihenkilön hyvinvointi heijastuu koko työyhteisössä

Hyvinvointiin ja tuloksellisuuteen vaikuttaa vahvasti esihenkilöiden hyvinvointi ja jaksaminen johtaa työntekijöidensä työhyvinvointia. Usein organisaatioissa korostetaan talouden ja strategista johtamista, mutta on hyvä pysähtyä pohtimaan, onhan myös mielen hyvinvointi huomioitu ja työhyvinvointi sisällytetty osaksi organisaation strategiaa?

Organisaatioissa olisi tärkeä panostaa ja investoida esihenkilöiden mielenterveyden ja hyvinvoinnin vahvistamiseen. Organisaatioissa, joissa esihenkilöt tunnistavat ja puuttuvat sekä omiin että työntekijöidensä kuormitustekijöihin, pystytään kehittymään ja työskentelemään tehokkaammin. Hyvinvoiva johto, esihenkilöt ja työntekijät ovat organisaation menestystekijät. Johtajien ja esihenkilöiden onkin tärkeä ymmärtää työhyvinvoinnin monipuolisuus ja saada hyvät työkalut sen ylläpitämiseen sekä kehittämiseen.

Työn psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioiminen

Työturvallisuuslakiin on nyt täsmennetty, että työantajan tulisi ottaa huomioon osana työn vaarojen selvittämistä ja arviointia myös työn kuormitustekijöitä. Jatkossa työnantajan tulee ottaa huomioon työn fyysisten kuormitustekijöiden lisäksi työn psykososiaaliset kuormitustekijät eli työn järjestelyyn, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät kuormitustekijät, jotka aiheuttavat haitallista kuormitusta työntekijälle. Tällaisia voivat olla esimerkiksi liiallinen työmäärä, jatkuvat keskeytykset, vaikeat asiakastilanteet, työn sirpaleisuus tai toimimaton yhteistyö ja vuorovaikutus. Työnantajan tulisi ehkäistä haitallista työkuormitusta aktiivisesti sekä välttää työn kuormitustekijöiden aiheuttamaa haittaa työntekijöiden terveydelle.

Haitallisten psykososiaalisten kuormitustekijöiden tunnistamiseksi on määritelty seuraava vaarojen arviointiprosessi:

1. Tunnista huolellisesti työpaikan psykososiaaliset kuormitustekijät
2. Arvioi, mitkä kuormitustekijät vaikuttavat haitallisesti työntekijöiden terveyteen. Aseta ne tärkeysjärjestykseen
3. Puutu ensisijaisesti kuormitustekijöihin, jotka aiheuttavat työterveydelle eniten haittaa
4. Seuraa, ovatko toimenpiteet riittäviä

Miten johtaa työhyvinvointia ja estää haitallista työkuormitusta?

Esihenkilöiden tehtävänä on tunnistaa työntekijöidensä haitallinen työkuormitus ajoissa ja tarjota keinoja hallita sitä. Työnantajan vastuulla taas on järjestää esihenkilöille tarvittavaa valmennusta ja tukea haitallisen työnkuormituksen tunnistamiseksi. Työsuojeluhallinto on määritellyt, että työyhteisöissä tulisi varautua jo etukäteen siihen, että henkilöstö voi kuormittua haitallisesti työssä. Työnantaja on vastuussa siitä, että jokainen voisi jatkaa omassa työssään vaarantamatta omaa terveyttään. Erilaisia keinoja hallita työkuormitusta ovat mm. erilaiset koulutukset, joustavat työajat, riittävät tauot, työprosessien selkeyttäminen, esihenkilökoulutus ja hyvä työvuorosuunnittelu.

Lähteet:

Työsuojelu: Kuormitus työpaikkalla

Työsuojelu: Psykososiaalinen kuormitus

Voit pohtia työntekijöidesi työhyvinvointiin liittyviä kysymyksiä seuraavien kysymysten kautta:

1. Millä tavalla voisit lisätä työntekijöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia heidän omaan työhönsä liittyvissä asioissa?
2. Millä tavalla voisit tukea ja kehittää työntekijöiden vuorovaikutus ja keskustelutaitoja kohti rakentavaa ja avointa vuorovaikutusta?
3. Miten voisit lisätä työntekijöiden turvallisuuden tunnetta, jotta he uskaltavat tuoda esille epäoikeudenmukaisen tai epätasa-arvoisen kohtelun kokemuksiaan?
4. Onko työyhteisönne käytännöt kuten esimerkiksi palkitseminen, kannustaminen, työnjako, pelisäännöt oikeudenmukaisia ja tasavertaisia kaikille?

Susanna Vesterlund

Työyhteisövalmentaja

Voit pysähtyä harjoittelemaan vuorovaikutteista johtamista HYVÄ JOHTAJA™ -valmennuksessamme. Lue valmennuksesta lisää täältä.