Työyhteisön kehittäminen — 5 tärkeää työhyvinvointiin vaikuttavaa tekijää
Jokainen työyhteisö on ainutlaatuinen, jolla on omat vahvuutensa, haasteensa ja resurssinsa. Näin ollen jokainen työyhteisö tekee kehittämistyötä omista lähtökohdistansa käsin. Kehittämistyössä tärkeää onkin ottaa huomioon työyhteisön erityistarpeet ja tavoitteet. Vaikuttavaa kehittämistyötä tapahtuu, kun työyhteisön kehittäminen ja sen toimenpiteet räätälöidään juuri kyseisen työyhteisön tarpeisiin sopivaksi. Tämä edellyttää avoimuutta ja kommunikointia kaikilta työyhteisön jäseniltä.
Työyhteisön kehittäminen — peruspilarit kuntoon
Jokaisessa työyhteisössä on kuitenkin tiettyjä työhyvinvoinnin peruspilareita, jotka olisi hyvä olla kunnossa. Tähän blogiin on nostettu viisi merkittävästi työhyvinvointiin vaikuttavaa tekijää, joiden kehittäminen koko työyhteisössä on erityisen tärkeää.
- Psykologisen turvallisuuden lisääminen
Oletko ikinä pysähtynyt miettimään, miksi työkaverisi on välillä niin negatiivinen? Usein kukaan meistä ei ole negatiivinen tahallaan, vaan tunteen taustalla on huonoa oloa ja huonon olon taustalla täyttymättömiä psykologisia tarpeita. Psykologiset tarpeet eli kiinnostus, ymmärrys, arvostus, reiluus, hallinta, edistyminen ja merkitys ovat meille tärkeitä kaikenlaisissa ihmissuhteissa. Usein tärkeissä ihmissuhteissa korostuu erityisesti arvostava vuorovaikutus, myötätunto ja henkinen tuki. Työyhteisössä on hyvä pohtia, miten kukin edistää näiden psykologisten tarpeiden toteutumista toisilla, jotta psykologinen turvallisuus toteutuu ja kaikilla on hyvä olla. Voit tutustua lisää psykologiseen turvallisuuteen työpaikalla täällä.
- Kannustavan ilmapiirin kasvattaminen
Uskoisin, että jokainen meistä tietää kuinka hyvältä tuntuu auttaa toista sekä saada itse apua kiperässä tilanteessa. Usein kuitenkin törmää siihen, miten toisen epäonnistumisilla kerskutaan. Tällainen käytös voi johtua monista syistä, kuten itsetunnon puutteesta tai halusta nostaa omaa asemaa vertailemalla itseään muihin. On tärkeää tiedostaa, että todellinen itsetunto rakentuu omien saavutusten ja ominaisuuksien varaan eikä toisten epäonnistumisten kustannuksella.
Kannustavaa ilmapiiriä tukee positiivisen palautteen antaminen, avoin tiedon jakaminen kaikkiin työyhteisön jäseniin liittyvistä asioista, yhteistyön tekeminen sekä tunnustuksen antaminen hyvin tehdystä työstä. Pienikin tunnustus voi merkitä paljon ja lisätä motivaatiota työn tekemiseen. Minkä positiivisen palautteen tai pienen tunnustuksen sinä voisit antaa tänään työntekijällesi tai kollegallesi?
- Merkityksellisyyden tunteen kokeminen
Merkityksellisyyden tunne on suoraan yhteydessä työpaikkaan sitoutumisessa. Merkityksellisyyden tunne korostuu erityisesti uuden sukupolven keskuudessa. Uudelle sukupolvelle työtyytyväisyys ja flow kokemukset syntyvät työn sisällön merkityksellisyydestä. Tässä tärkeää on, että työssä viihdytään ja on tunne, että hallitsee sen mitä tekee. Merkityksellisyyden tunteen vahvistamisessa on tärkeää, että esihenkilö luottaa omiin työntekijöihinsä ja antaa heidän suorittaa heille mielekkäitä prosesseja alusta loppuun itse, ilman, että siihen puututaan liikaa. Tämä auttaa oppimaan, lisää työmotivaatiota ja sitoutumista työpaikkaan. Tutustu uuden sukupolven käsitykseen inhimillisestä työelämästä täällä.
- Tiedon jakamisen ja kommunikaation lisääminen
Usein varsinkin henkilöstö kokee, että tietoa ei jaeta riittävästi. Samaan aikaan esihenkilöt ja johto saattavat pohtia mistä asioista, miten, keneltä ja milloin henkilöstö haluaa tiedon. On hyvä tiedostaa, että epämääräisten ja liian yleisten toiveiden täyttäminen on vaikeaa. Täsmentämällä ja yksilöimällä mitä tietoa tarvitaan, saadaan tiedonkulkua kehitettyä. On hyvä pysähtyä pohtimaan säännöllisesti tiimin kesken seuraavia asioita:
- Millaista tietoa pidämme tärkeänä?
- Keneltä oletamme saavamme sen tiedon? Esihenkilöltä? Kollegalta? Keneltä muulta?
- Millaisessa muodossa haluamme tiedon? Onko tarve keskustella tiedosta yhdessä?
- Missä kohtaa omassa työprosessissa on erityisen tärkeää saada muilta tietoa?
- Psykososiaalisten kuormitustekijöiden huomioiminen
Kuinka hyvin teidän työyhteisössänne tunnistetaan sekä puututaan työn psykososiaalisiin kuormitustekijöihin? Psykososiaaliset kuormitustekijät tarkoittavat työn järjestelyyn, työn sisältöön ja työyhteisön sosiaaliseen toimivuuteen liittyviä kuormitustekijöitä. Näitä haitallista kuormitusta aiheuttavia tekijöitä kohtaavat useimmat ihmiset päivittäisessä työssänsä, kuten esimerkiksi liiallista työmäärää, jatkuvia keskeytyksiä, vaikeita asiakastilanteita tai toimimatonta yhteistyötä työyhteisössä. Erilaisia keinoja hallita työkuormitusta ovat mm. erilaiset koulutukset, joustavat työajat, riittävät tauot, työprosessien selkeyttäminen ja hyvä työvuorosuunnittelu. Lue lisää täällä.
Tukea työyhteisön kehittämiseen
Kuten alussa mainitsimme, jokainen työyhteisö on ainutlaatuinen, jolla on omat kehittämiskohteensa. Valmennustrio on työyhteisöjen kehittäjä, joka tuo työyhteisöihin kilpailuetua ja tehokkuutta hyvinvoinnin kautta – inhimillisellä otteella. Valmennustrion tavoitteena on löytää toimivat ratkaisut ja valmennusteemat juuri sinun työyhteisösi tarpeisiin.
Varaa tästä ilmainen 30 min konsultaatio valmentajamme kanssa Teams:issa. Voimme kartoittaa tilanteenne ja antaa suosituksemme toimintanne sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. Konsultaatio ei sido sinua mihinkään. Pääset kysymään asiantuntijaltamme sinua askarruttavia kysymyksiä ja annamme hyviä vinkkejä työhyvinvoinnin kehittämiseen jo tapaamisen aikana.
Valmennustrio tarjoaa monipuolisia kehittämisohjelmia ja valmennuksia työyhteisöjen kehittämiseen. Autamme lisäämään henkilöstön, johdon ja esihenkilöiden välistä vuorovaikutusta, yhtenäistämään organisaation toimintakulttuuria sekä kehittämään johtamista. Valmennustrion visiona on jättää suomalaisiin työyhteisöihin jälki, joka näkyy ainutlaatuisena kilpailuetuna henkilöstön työhyvinvoinnin kautta.
Kirjoittanut,
Työyhteisövalmentaja
